Kesä jona opin soittamaan ukulelea
Ode on tätinsä kissan vahtina tämän ollessa kesän Kreikassa. Poika yrittää unohtaa Leilan ja siinä hän saa apua kesäjuhlissa tavatulta, kuvia räpsivältä Stellalta, joka jakelee juhlijoille aikahyppymatkojen paluulippuja. Ystävyys Stellan kanssa tuo Oden elämään kaikkea uutta.
Edellisessä Anne Muhoselta lukemassani sarjakuvassa Ystäväni varjo ihastuin pelkistettyyn ja minimalistiseen tyyliin. Kesä jona opin soittamaan ukulelea tarjoilee kuitenkin energisemmän ja nuoruuden intoa puhkuvan tarinan, joten värejä ja liikettä löytyy. Ode pohtii pitkin kesää tilannettaan ja yrittää löytää oman polkunsa. Sen seuraavan askeleen."Kaikki mahdollisuudet ovat koko ajan tarjolla. Yhden vaihtoehdon valitseminen johtaa tuhansiin muihin. Ja kurssia voi kuitenkin myös muuttaa missä vaiheessa tahansa."
Kesä jona opin soittamaan ukulelea on hyväntuulinen ja positiivinen tarina elämän tienristeyksistä, jotka tulisi ottaa mahdollisuuksina ennemmin kuin uhkina. Odella ainakin on lopulta asenne kohdillaan, eikä siitä tietysti ole haittaa, että mukana on joku johon voi välillä nojautua.
Through the Woods
Albumi pitää sisällään lyhyen alkuesittelyn lisäksi kuusi karmivaa tarinaa. Come, take a walk in the woods, and see what awaits you there. Hyvin viattoman oloisesti alkaneet tarinat saavat äkkiä puistattavia sävyjä ja osasta niistä muotoutuu varsinaisia groteskeja näytelmiä, jolloin on hyvin iloinen siitä, että itse on turvallisesti kotona. Kaikkia niitä yhdistää kammottava metsä, joka on tietenkin loistava näyttämö mielikuvituksen valloilleen päästämisessä.
Minulle tässä albumissa se juttu oli kuvitus: todella upeita aukeamia ja kaikissa tarinoissa oli lisäksi aika erilainenkin kuvitus. Löytyy kirkuvan kirkkaita värejä ja toisaalla harmonisempaa ja värittömämpää. Myös ruutujen käyttö vaihtelee: on perinteisempi ja sitten villimpi, joka ei ei noudata mitään ruutuja. Through the Woods on hyvin kokeileva albumi ja tällaista ilottelua toivoisin näkeväni useammin.
Edellisessä Anne Muhoselta lukemassani sarjakuvassa Ystäväni varjo ihastuin pelkistettyyn ja minimalistiseen tyyliin. Kesä jona opin soittamaan ukulelea tarjoilee kuitenkin energisemmän ja nuoruuden intoa puhkuvan tarinan, joten värejä ja liikettä löytyy. Ode pohtii pitkin kesää tilannettaan ja yrittää löytää oman polkunsa. Sen seuraavan askeleen."Kaikki mahdollisuudet ovat koko ajan tarjolla. Yhden vaihtoehdon valitseminen johtaa tuhansiin muihin. Ja kurssia voi kuitenkin myös muuttaa missä vaiheessa tahansa."
Kesä jona opin soittamaan ukulelea on hyväntuulinen ja positiivinen tarina elämän tienristeyksistä, jotka tulisi ottaa mahdollisuuksina ennemmin kuin uhkina. Odella ainakin on lopulta asenne kohdillaan, eikä siitä tietysti ole haittaa, että mukana on joku johon voi välillä nojautua.
✚ ✚ ✚
Through the Woods
Albumi pitää sisällään lyhyen alkuesittelyn lisäksi kuusi karmivaa tarinaa. Come, take a walk in the woods, and see what awaits you there. Hyvin viattoman oloisesti alkaneet tarinat saavat äkkiä puistattavia sävyjä ja osasta niistä muotoutuu varsinaisia groteskeja näytelmiä, jolloin on hyvin iloinen siitä, että itse on turvallisesti kotona. Kaikkia niitä yhdistää kammottava metsä, joka on tietenkin loistava näyttämö mielikuvituksen valloilleen päästämisessä.
It came from the woods.
Most strange things do.
Minulle tässä albumissa se juttu oli kuvitus: todella upeita aukeamia ja kaikissa tarinoissa oli lisäksi aika erilainenkin kuvitus. Löytyy kirkuvan kirkkaita värejä ja toisaalla harmonisempaa ja värittömämpää. Myös ruutujen käyttö vaihtelee: on perinteisempi ja sitten villimpi, joka ei ei noudata mitään ruutuja. Through the Woods on hyvin kokeileva albumi ja tällaista ilottelua toivoisin näkeväni useammin.
★★★
Anne Muhonen - Kesä jona opin soittamaan ukulelea
Anne Muhonen - Kesä jona opin soittamaan ukulelea
2017
Arvostelukappale
★★★½
Emily Carroll - Through the Woods
Emily Carroll - Through the Woods
Margaret K. McElderry Books, 2014
Kirjastosta
Muita postauksia
Anne Muhonen: Ystäväni varjo
Muhosen kirja vaikuttaa aika mukavalta lukukokemukselta, täytyy laittaa nimi muistiin :) Ja Through the Woodsin olen halunnut lukea jo pitkään, vaikuttaa hyvältä ja sopivan karmivalta. Täytyy nyt vihdoin muistaa laittaa varaukseen kirjastosta!
VastaaPoistaMuhosen sarjis on kyllä loistava kesäkirja tunnelmaltaan. Minäkin pitkään haaveilin Through the Woodsin lukemista, mutta omissa lähikirjastoissa sitä ei ollut, joten piti hommata kirjastokortti pääkaupunkiseudulle:D
Poista