J. P. Koskinen - Ystäväni Rasputin

Kesäkuun lopussa Grigorin hermostuneisuus palkittiin.

J. P. Koskisen Ystäväni Rasputin kertoo Grigori Rasputinin viimeisistä vuosista ennen Venäjän vallankumousta. Vallankumous oli kone, joka tarvitsi käynnissä pysyäkseen verta ja lihaa, sehän oli jo nähty. Rasputin on päässyt vaikutusvaltaiseksi henkilöksi tsaariperheeseen, koska hän - ei perheen oma lääkäri - pystyy pitämään nuoren kruunuperijä Aleksein verenvuototaudin aisoissa. Kun ihme tapahtui, Mama itki niin kauan, ettei hänellä enää ollut kyyneliä. Perhe uskoo, että Jumala on lähettänyt Rasputinin suojelemaan heitä.

Takakannesta: Nuori Vasili-poika jää orvoksi ja Jerusalemiin matkalla oleva palavasilmäinen pyhiinvaeltaja ottaa hänet oppipojakseen. Grigori Jefimovit Rasputin on Pietarin aatelistoa kuohuttava mystikko, joka jakaa vallanpitäjien ja kansan mielipiteet, mutta johon tsaariperhe luottaa kuin peruskallioon. Rasputin alkaa kasvattaa Vasilia erikoisin metodein, tavoilla jossa pyhyys ja synti kulkevat käsi kädessä, ja paholainen vaanii aina Jumalan selän takana. Vasili pääsee Rasputinin avulla seuraamaan tsaari Nikolai II:sen perheen viimeisiä, traagisia vuosia. Suurvaltapolitiikkaan sotkeutuvan Rasputinin seurassa mikään ei ole selvää, ei edes elämän ja kuoleman välinen raja.

Rasputin yllä on mystinen viitta, joka tekee hänestä kiinnostavan hahmon senkin vuoksi, että hän vaikutti omalta osaltaan vallankumoukseen. Tsaariperheessä hänestä pidetään, mutta melkein kaikki muut, kansa mukaanlukien, pitävät häntä huijarina ja irstailijana. Koko kirja alkaakin Rasputinin murhayrityksestä, joka tietenkin epäonnistuu. Historiantunneilla korvansa auki pitäneet kuitenkin tietävät paremmin mitä lopulta on luvassa.

Muistin, kuinka Grigori oli sanonut minulle, että oli upottava yhä syvemmälle, kokonaan pohjaan saakka, täydelliseen pimeyteen, jotta ylösnousemuksen armo olisi riittävän suuri. Jollakin tavalla ymmärsin, että niin sen täytyi olla, ei ollut muuta tietä. En kuitenkaan ollut enää aivan varma, kykenikö edes Grigori nousemaan niistä syvyyksistä, joihin hän oli vajoamassa.

Rasputinin tarina kerrotaan oppipoika Vasilin silmin, jonka tehtävä on kirjoittaa ylös vihkoonsa kaikki mitä hän näkee ja kuulee. Vasilin kautta lukijalle avautuu Rasputinista rakastavampi kuva. Hän on kuin isä äitinsä menettäneelle Vasilille. Hänen katseensa syttyi ja sammui, välillä hän katsoi minua epäluuloisesti kuin kettu, hetkessä silmät suorastaan loistivat hellää rakkautta. Hän oli kuin liekki tuulessa, joka lepattaa suuntaan ja toiseen, meinaa hiipua mutta roihahtaa uudelleen. Vasil ihastuu tsaariperheen Anastasiaan (kaikille tuttu ainakin piirroselokuvan muodossa).

Jälleen sai lukea palan historiaa, mutta itselle miellyttävässä muodossa eli kiinnostavana fiktion ja faktan sekoituksena. Ennen Ystäväni Rasputinia olin lukenut J. P. Koskiselta vain Hallava hevonen -lastenkirjan. Ystäväni Rasputin on hyvin kirjoitettu ja haluan kyllä lukea Koskiselta lisää.

★★★½
J. P. Koskinen - Ystäväni Rasputin

Wsoy, 2013

Omasta hyllystä