"Suurin osa ihmisistä luulee, että
lehmät eivät kykene ajatteluun. Haloo."
lehmät eivät kykene ajatteluun. Haloo."
kirjan alku
Viime vuonna X-Files -sarjasta tuttu Gillian Anderson kirjoitti kirjan ja nyt sarjan toinen päätähti David Duchovny on julkaissut omansa. Andersonin kirjassa liikuttiin samoissa hämärissä vesissä kuin X-Filesissa, mutta Duchovnyn kirja onkin aikuistensatu lehmästä. Eipä olisi tullut ensimmäisenä mieleen. Tai no oikeastaanhan Duchovny vain kirjoittaa Elsie-lehmän tahdon mukaan, sillä Elsie se tässä haluaa kirjansa julkaistuksi ja äänensä kuuluviin. Erittäin viihdyttäviä ovatkin juuri lehmän ja kustannustoimittajan väliset keskustelut, joissa puidaan kirjan myyvyyttä ja kohdeyleisön mieltymyksiä.
"Minä, minä en ole enää mykkä laumasielu. Olen lehmä, jolla on asiaa."
Elsie-lehmä elää onnellista lehmänelämää, kunnes saa tietää tehotuontannosta ja päättää lähteä muualle, jossa sitä arvostetaan. Intia ainakin kuulostaa unelmapaikalta. Mukaan matkaseuraksi hän saa Jerry-possu ja Tom-kalkkuna, joilla on myös omat päämääränsä.
Pyhän lehmän parasta antia on sen sisältämä huumori. "(Hämähäkeissä minua häiritsee se, että kyllä kahdeksan jalkaa on liikaa kelle tahansa. Kaksi- ja nelijalkaiset vielä ymmärrän, kenties viisijalkaisetkin, mutta minusta kahdeksan jalkaa kertoo päättämättömyydestä, jopa epätoivoisuudesta.)" Näin lyhyessä kirjassa se vielä tuntui hauskalta, mutta pidemmässä sivumäärässä olisi voinut alkaa jo vähän rasittaa. Mutta mitäpä sillä väliä, kun juuri sopivan mittainen tämä oli.
Tämä on harmiton pieni kirja, mutta se täytyy laskea kirjan ansioksi, ettei se sorru millään tavalla saarnaavuuden puolelle, jolle on yllättävän helppo lipsua. Pyhässä lehmässä on havaittavissa pientä piikittelyä ihmisten suuntaan: "Stuertit ja lentoemännät eivät kiinnittäneet meihin huomiota, koska olivat ilmeisesti tottuneet matkustajien eläimelliseen käytökseen emmekä me erottuneet joukosta. Oikeastaan minusta tuntui, että meidän käytöksemme oli inhimillisempää kuin ihmisten. Olisittepa nähneet lentokoneen vessan." Oivaltava ja ihan viihdyttävä teos.
Pyhän lehmän parasta antia on sen sisältämä huumori. "(Hämähäkeissä minua häiritsee se, että kyllä kahdeksan jalkaa on liikaa kelle tahansa. Kaksi- ja nelijalkaiset vielä ymmärrän, kenties viisijalkaisetkin, mutta minusta kahdeksan jalkaa kertoo päättämättömyydestä, jopa epätoivoisuudesta.)" Näin lyhyessä kirjassa se vielä tuntui hauskalta, mutta pidemmässä sivumäärässä olisi voinut alkaa jo vähän rasittaa. Mutta mitäpä sillä väliä, kun juuri sopivan mittainen tämä oli.
Tämä on harmiton pieni kirja, mutta se täytyy laskea kirjan ansioksi, ettei se sorru millään tavalla saarnaavuuden puolelle, jolle on yllättävän helppo lipsua. Pyhässä lehmässä on havaittavissa pientä piikittelyä ihmisten suuntaan: "Stuertit ja lentoemännät eivät kiinnittäneet meihin huomiota, koska olivat ilmeisesti tottuneet matkustajien eläimelliseen käytökseen emmekä me erottuneet joukosta. Oikeastaan minusta tuntui, että meidän käytöksemme oli inhimillisempää kuin ihmisten. Olisittepa nähneet lentokoneen vessan." Oivaltava ja ihan viihdyttävä teos.
piilosyvällinen
piilosyvälline
piilosyvällinen
_______
David Duchovny - Pyhä lehmä
(Holy Cow, 2015)
Like, 2016
Kirjastosta lainattu
Tähtiä: ★★½
Tähtiä: ★★½
Kuulostaapa erikoiselta kirjalta! Luonto- ja eläinteemat kiinnostavat kirjallisuudessa. :) Salaisten kansioiden faninakin kiinnostaisi tsekata Duchovnyn kirjailijan taidot.
VastaaPoistaTämä oli kyllä hyvin mielenkiintoinen ja minullakin (tunnustan) suurin syy lukemiseen oli juuri Duchovny :D
Poista