16.2.2016

Top Ten Tuesday 10. Olen nähnyt vain elokuvan osa 1/2


Back in Bisnes. Jatkakaamme elokuvien ihmeellisen maailman parissa, sillä yllättävän suuri osa elokuvista perustuu kirjoihin ja nykyään melkein jatkuvasti sitä bongailee alkutekstien joukosta, että based on... Niin ja sitten on tietysti nyt myös meneillään MarikaOksan emännöimä Seitsemännen taiteen tarinat -lukuhaaste, joka liittyy juurikin elokuviin. Koska tästä tulisi muuten miljoonan kohdan lista, niin tein 2 eri listaa seuraavin kriteerein:
  • elokuva sen verran ihana, etten uskalla kirjaa lukea
  • huono elokuva, jonka pelkään pilaavan lukukokemuksen
    Tässä ensimmäisessä osassa keskitytään tuohon ensimmäiseen kohtaan eli hyviin elokuviin. Kirjat/leffat eivät ole missään erityisessä järjestyksessä.


    Elokuva sen verran ihana, etten uskalla kirjaa lukea


    1. Pieni suklaapuoti
    Aivan ihana romanttinen elokuva, joten olettaisin kirjankin olevan jotain hyvin maagista, mutta yhden toisen Joanne Harrisin kirjan luettuani voin sanoa, etteivät hänen kirjansa ole minulle suunnattuja. Todella kliseistä ja ennalta-arvattavaa. Jätän siis tämän kirjan suosiolla lukematta ja pitäydyn jatkossakin ihan vain elokuvan parissa. Johnny Depp ei ole hullumpaa seuraa;)


    2. Stand by me
    Moneen kertaa kulutettu ja todellinen kesäleffa. Johan sitä tekee itsekin mieli pienelle patikointireissuille ystävien seurassa. Yksi asia mikä tekee elokuvasta niin hyvän on Kiefer Sutherland ja häntä ei ihan noin vaan saa siirrettyä kirjan sivuille. Toki hän olisi mielessäni Acena, muttamutta... Vielä en ole varma mitä mieltä edes Stephen Kingistä olen, vaikka takana on neljä häneltä luettua kirjaa, joista ainakaan yhden kohdalla en hihkunut riemusta. Different Seasons -novellikokoelmaa ei siis yöpöydän lukupinosta ihan heti löydy, mutta jos Se-kirjan käsiini saisin, niin sen kyllä lukisin!


    3. Peter Pan
    Vuoden 2003 Peter Pan on moneen otteeseen ihastuttanut ja ei siitä niin pitkä aika ole, kun pidin Jeremy Sumpteria erittäin söpönä. Tämän kanssa on ehkä samankaltainen tilanne kuin Viidakkokirjan: elokuva on nähty monta kertaa ja pelkään kirjoitetun tekstin olevan liian vanhahtavaa. Ehkä vielä joskus annan J. M. Barrielle tilaisuuden. Ehkä yllätyn.


    4. My Fair Lady 
    Juuri hetki sitten tein postauksen Audey Hepburnin elämäkerrasta. Hän on yksi lempinäyttelijöistäni ja My Fair Lady hänen kärkipään elokuvia, eikä Rex Harrison vaikuta niin kauhean epäsopivalta vastanäyttelijältä toisin kuin muut ikäloput-herrat-joiden-nimiä-en-mainitse. Hyvää musiikkia (vaikka harmillisesti Hepburnin ei itse saanut lauluja laulaa harjoittelusta huolimatta). George Bernard Shaw'n Pygmalion-näytelmää ei ole saatavilla suomeksi, mutta tämän itseasiassa voisinkin joskus lukea, jos kieli ei tunnu liian haastavalta.


    5. Kirjava huntu
    Syy miksi Kirjava huntu tähän listalle kapusi on Edward Norton<3 Tarvitaanko muita perusteluja? Elokuvassa on hyvin pysähtynyt, viipyilevä tunnelma, joten toivon ettei se viittaa kirjan pitkäveteisyyteen. W. Somerset Maughamin Näyttelijättären olen lukenut, mutta mitään ihmeellisempää muistijälkeä siitä ei jäänyt.


    6. Gentlemen Prefer Blondes
    Hauska elokuva, jonka ansiot kuuluvat osaksi Marilyn Monroelle. Elokuva pohjautuu Anita Loosin Herrat pitävät vaaleaverisistä... mutta naivat tummaverisiä -kirjaan, jonka hankin juuri hyllyyni, joten tämän tahdon siis todellakin lukea!


    7. Sormuksen ritarit
    Legendaarinen Taru Sormusten Herrasta. Trilogia katsottu miljoonaan kertaan (kerran jopa pidennetyt versiot yhden yön aikana), soundtrackit kuunneltu, Legolas majoitettu joskus nuoruudessa seinälle... Niin paljon muistoja, nostalgiaa. Miten siinä tuota massiivista tiiliskiveä uskaltaa avata? Ei mitenkään. J. R. R. Tolkienin Hobitit oli ihan hyvä, mutta ei tarpeeksi vetävä. Niin en halua käyvän TSH kanssa.


    8. Sherlock Holmes
    Monet Sherlock filmatisoinnit ovat rakkaita ja aikamoisia näyttelijöitä on onnistuttu päärooliin valitsemaan, Watsonista puhumattakaan. Sherlockeista voisin mainita ainakin Benedict Cumberbatch, Jeremy Brett ja Robert Downey Jr. I like them all! <3 Huikeita kavereita. Juonet elokuvissa on erittäin vetäviä ja rikoskirjallisuus on lähellä sydäntä. Sen verran tunnustan, että Baskervillen koira on tullut luettua.


    9. Oopperan kummitus



    10. Troija
    Tämä listan viimeinen on vähän kyseenalainen, sillä elokuva ei mielestäni kummoisempi ole, mutta erään näyttelijän mukana olo vaikuttaa hyvin positiivisesti katselukokemukseen, ja ei, se ei ole Brad Pitt. Se on eräs nuorukainen, joka nähdään ilman paitaakin :D Kohta eksyn pahasti aiheesta. Mutta siis Homeroksen Ilias, muinaiskreikkalainen runoelma, ei kuulosta vähääkään houkuttelevalta, joten ennustan sen jäävän lukematta.


    Ensi kerralla siis luvassa 10 huonoa elokuvaa, jotka perustuvat kirjoihin.



    Muita TTT-postauksiani:
    9. Kamalimmat kirjat
    8. Suomalaiset nykykirjailijat
    7. Kesäleffoja
    6. Kirjat jotka oli PAKKO ostaa... Mutta ovat silti lukemattomina hyllyssä
    5. Kirjailijat joihin en ole vielä tutustunut
    4. Sarjat jotka aloittaisin mutten ole vielä ehtinyt
    3. Hienoimmat kirjablogien ulkoasut
    2. Nuoruuteni kirjasarjat
    1. Suosikkikirjat

    10 kommenttia:

    1. Pitää kommentoida ihan kohdittain...

      1. Pieni suklaapuoti
      Mikähän lienee tuo Harrisin kirja? Itse olen häneltä lukenut vähän dekkarimaisen Herrasmiehiä ja huijareita, enkä sanoisi sitä kliseiseksi, tai ainakin minut pääsi yllättämään. Muut kirjat eivät ole tainneet sitten kiinnostaakaan, eikä niin tuo leffakaan.

      4. My Fair Lady
      Olethan muuten bongannut nuoren Jeremy Brettin elokuvasta?

      8. Sherlock Holmes
      Minun piti juuri ostaa itselleni joululahjaksi novellikokoelma uudelleen suomennettuna (tehnyt mieli pitkään). Lapsena lienen lukenut niistä noin puolet, muita en silloin löytänyt. Mutta Downey Jr:n leffoja en ole pystynyt katsomaan, niissä on mielestäni menetetty oikea Sherlock-tunnelma.

      Brettin Holmesia ei varmaan kukaan pysty ohittamaan, vaikka onhan Cumberbatchkin hyvä. Harmi tosin, ettei Brettin elokuvanpituisia Holmes-jaksoja ole ilmeisesti Suomessa näytetty, tai ainakaan itse en ole niitä nähnyt.

      9. Oopperan kummitus
      Olen nähnyt Oopperan kummituksen Lontoossa ja vielä 25-vuotisjuhlaesityksen Suomessa elokuvateatterissa. Omistan kyllä elokuvankin, mutta en vain pysty sitä katsomaan, se häviää niin paljon musikaaliesityksille. Kummituksen pitää osata laulaa! Eikä Gerard Butler vaan pärjää muille kummituksille, tai no ehkä sille yhdelle ruotsalaiselle...

      Kirjankin olen lukenut ja olihan se paikoin mielenkiintoinen, mutta paikoin myös pitkästyttävä. Se kuitenkin selitti tarinaa vähän enemmän, joten ihan sen takia halusin lukea sen.

      VastaaPoista
      Vastaukset
      1. Kiitos antaumuksellisesta kommentista Tyty:)

        1.Piti käydä ihan googlettamassa Harrisin kirjoittamat kirjat, että muistaisin, mutta Sarkaa ja samettia se taisi olla. Kerrassaan imelä.

        4. Tajusin sen vasta tässä ehkä vuosi sitten! Hauskaa, mutta ei häntä meinaa tunnistaa tuossa roolissa:)

        8. Tekisi jo vähän mieli vilkaista noita Sherlock-tarinoita. No voi, minusta Downey Jr:n leffoissa on saavutettu huikea tunnelma ja vaikka se hyvin toimintapainotteinen onkin, niin Sherlockin ja Wartonin hahmot ovat osuneet nappiin<3 Makukysymys tämäkin on tietysti ja riippuu varmasti paljon siitä mitä Sherlock-versiota on ensimmäisenä katsellut.

        9. On varmasti ollut hienoja esityksiä! Ja Lontoossa vielä<3 Kyllä minä vielä tuon Oopperan kummitus -kirjan selätän.

        Poista
    2. Taru sormusten herrasta tuli joskus yläasteella kahlattua läpi, mutta leffat sykähdyttivät kyllä itseä enemmän. Kirja on paikoitellen tylsää tekstiä.

      VastaaPoista
      Vastaukset
      1. Oi voi, jos TSH on yhtään Hobittien kaltainen niin en tule selviämään. Tosin monet ovat kehuneet, joten en vielä täysin masennu.

        Poista
    3. Pienen suklaapuodin ja Stand by Me'n kohdalla olen aika lailla samaa mieltä, enkä olekaan niiden kirjaversioihin vielä uskaltanut kajota.

      Oopperan kummituksesta olen nähnyt sekä tuon 2004 tehdyn elokuvaversion että lukenut kirjan, ja tässä kohdassa voin sanoa, että pidin kirjasta niin paljon enemmän! Se oli joskus nuorempana lempikirjani, ja sitten tuo elokuva pilasi kaiken. :D

      VastaaPoista
      Vastaukset
      1. Pieneen suklaapuotiin en voikaan suositella tutustumaan, pidättäydytään Tiina ihan vaan siinä leffassa :D

        Niinhän siinä välillä käy, mutta mukava kuulla että tykkäsit kirjasta.

        Poista
    4. Ooh,TSH lukematta... minulla kävi niin, että kirja oli sen verran ihana ja hyvin hallussa, etteivät leffaversiot oikein kolahtaneet. Mietin vaan, että jaa, tästä puuttuu tuo ja tuo kohtaus ja olen itse asiassa päässäni kuvitellut jonkin jutun x vähän erilailla. :)

      Noihin muihin suhtaudun vähemmän tunteella, mutta se on kyllä totta, että Sherlock on parempi näinä uusina versioina. Peter Panin kirjaversio on sen sijaan aika hyvä. Luin tuon kuvassa näkyvän alkuperäisversiosta tehdyn suomennoksen, ja se poikkesi omista Disney-Peter muistoistani melkoisesti.

      VastaaPoista
      Vastaukset
      1. Noin tuntuu käyvän useasti, jos on kirjan lukenut ennen leffan katsomista, niin silloin sitä etsii vain eroavaisuuksia ja alkaa niistä jupisemaan ja siinä meni sitten koko leffatunnelma ;) Minulle taas ne elokuvat ovat niin tärkeitä ja moneen kertaan kulutettuja.

        Olen tässä viime aikoina tutustunut enemmänkin Disney-elokuvien ja niiden alkuperäisversioiden eroihin ja täytyy myöntää, että kyllähän monet niistä eroaa toisistaan yllättävänkin paljon! Vähän ehkä kiinnostaisi Peter Paniinkin tutustua.

        Poista
    5. 3. Peter Pan
      Nimenomaan kirjaversio kuului lempikirjoihini lapsena. Sitä sain kuulla iltasaduksi kerran toisensa jälkeen, mutta nyt muutamaan vuoteen en ole sitä lukenut. En kuitenkaan muista, että kieli olisi ollut erityisen vanhahtavaa, tai ainakaan se ei seikkailua häirinnyt. Suosikkeihini kuuluvat tosin myös Maija Poppaset, joten saatan olla liian tottunut vanhempiin lastenkirjoihin...

      VastaaPoista
      Vastaukset
      1. Maija Poppasen kieli ei ainakaan ole makuuni liian vanhaa ja tuskin nuo lastenkirjat muutenkaan ovat kauhean vaikeaselkoisia - olettaisin. Pitää siis kai tosiaan antaa Barrielle tilaisuus.

        Poista