26.4.2015

Louise Doughty - Kielletyn hedelmän kuja

Kielletyn hedelmän kuja - Louise Doughty
(Apple Tree Yard, 2013) 
Minerva, 2015
Kansi: Taittopalvelu Yliveto Oy
Kirjastosta lainattu

"Hetki tihenee, voimistuu ja tihenee - hetki, jona käsitän meidän hävinneen." 
kirjan alku 

Yvonne Carmichael on geenitutkija, perheellinen nainen, joka on ajatellut olevansa onnellinen avioliitossaan, mutta kuitenkin hän ajautuu impulsiiviseen suhteeseen Lontoossa aivan tuntemattoman miehen kanssa. Tapaamiset pidetään salassa, mutta ei kuitenkaan tarpeeksi, sillä myöhemmin on luvassa hankaluuksia. 

Kielletyn hedelmän kuja alkaa oikeudenkäynnillä ja kirjaa joutuu lukemaan jonkin verran etenpäin saadakseen selville ketä syytetään ja mistä. Vähitellen avautuu kuva, ei pelkästään syrjähypyn tehneestä naisesta, vaan raastavasta oikeudenkäynnistä ja siihen liittyvästä ikävästä tapauksesta. Kerronta hyppelee menneisyyden ja nykyisyyden välillä, joka varmasti on paras tapa tämän romaanin kohdalla pitää mielenkiinto yllä muuten vähän lattean tarinan kanssa.

"Sinä vain ryhdyit asiaan, a minä olin heti mukana - mitään taivuttelua ei tarvittu. Minun on tehtävä sinulle tiettäväksi, ettei se ollut minulta mitenkään normaalia, ja jos olisit yrittänyt vuotta aiemmin tai myöhemmin, tai jos olisin ollut pelkästään toisenlaisella tuulella, sitä ei olisi koskaan tapahtunut."

Kirja voidaan karkeasti jakaa kahteen osaan: oikeudenkäynti ja sitä edeltänyt aika. Alunperin ajattelin oikeudenkäynnin olevan se kirjan tylsempi osuus, mutta toisin pääsi käymään. Oikeussalidraamat voivat olla hyvinkin pitkästyttäviä, mutta kirjassa oli mukana siinä kohtaa niin paljon psykologisia elementtejä, ettei siinä voinut olla kiinnostumatta. Mieleeni tulee myös toinen onnistunut oikeussalikohtaus, joka on Harper Leen käsialaa tietenkin kirjassa Kuin surmaisi satakielen. Joka by the way saa jatkoa vielä tämän vuoden puolella! Sitä odotellessa. Mutta palatkaamme aiheeseen: Kielletyn hedelmän kujan oikeussalikohtauksessa kerrotaan syyttäjien ja puolustajien käyttämiä taktiikoita saadakseen päämiehelleen sympatiapisteitä ja saadakseen tämän parhaassa tapauksessa vapaaksi - tai realistisemmin pienemmän tuomion. Itse tarina, joka tähän tilanteeseen johti, ei ollutkaan sitten niin hohdokas ja speciaali kuin olin odottanut. Jos alkuosa ja loppuosa pisteytettäisiin erikseen, niin alku saisi 2 tähteä ja loppu 4. No siitä varmaan tulikin tuo kolmen tähden keskiarvo, jonka kirjalle kokonaisuudessaan annoin.

Psykologisen trillerin tasolle tämä ylsi vain nipin napin elikkä mistään rankimmasta päästä tämä ei todellakaan ole. Tuomioksi sanon, että ihan mukiinmenevä kirja.

On se markkinoinnin maailma jännä juttu: Yvonne on kirjassa 52-vuotias ja oletettavasti kannen naisen on tarkoitus kuvava häntä, mutta ongelma piilee siinä, että tuo tyyppi näyttää suunnilleen parikymppiseltä. Hmmm. Lisäksi muu kuva on skarppi, mutta nainen häiritsevän epätarkka. Me not like.

Tähtiä: 

2 kommenttia:

  1. Voi kuule, kyllä naiset voivat olla tuon näköisiä yli viisikymppisinä ja vielä vanhempinakin, sen on itsestä kiinni miten timminä pysyy.
    Minä tykkäsin tuosta kansikuvasta, johon on vielä saatu se hedelmäkin vasempaan alanurkkaan. Kuja ja nainen ovat just niin kaukana toisistaan kuin kirjassakin. Mies vei ja nainen vikisi.
    Oikein mukiinmenevä trilleri.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omaan silmääni tuo naama näyttää enintään 20-30 vuotiaalta... mutta tämäkin ilmeisesti kiinni katsojasta.

      Kauneus on katsojan silmissä.

      Poista