Colleen McCullough - Tim

Tim - Colleen McCullough

(Tim, 1974)

WSOY, 1990
Päällyksen kuva: Kari Piippo
Päällyksen typografia: Ilkka Kärkkäinen

Omasta hyllystä

"Harry Markham miehineen saapui työhön 
täsmälleen seitsemältä tuona perjantaiaamuna."

kirjan ensimmäinen lause

Okalintujen innoittama olen haalinut itselleni Colleen McCulloughin muita kirjoja ja tällä kertaa vuoron sai Tim, joka on kirjailijan esikoisteos.

Nelissäkymmenissä oleva Mary Horton elää tyytyväisenä yksin kirjojen ja äänilevyjensä kanssa, eikä hän koskaan ollut omistanut tai halunnut poikaystävää. Rakennustyöläiset ovat tulleet Maryn naapuriin päällystämään talon seinät ja ohikulkiessaan Mary näkee ensikertaa Timin; Tuon kreikkalaisen jumalan, täydellisen kauniin nuoren miehen. Koko työpäivän näky kiusaa naista ja kotiin päästyään hän palkkaa Timin kunnostamaan puutarhaansa.

Mary ja Tim ystävystyvät välittömästi, eikä Marylta vie kauaa aikaa huomata, että Tim on henkisesti lapsen tasolla. Tämä seikka ei kuitenkaan vaikuta Maryn suhtautumiseen Timiin mitenkään, vaan hän oppii paljon uutta Timin hyvin erilaisen ajattelutavan kautta ja Marykin pääsee vuorostaan opettamaan Timiä lukemaan. Kaikki eivät tietenkään katso hyvällä Maryn ja Timin suhdetta.

Pidin tavasta, jolla McCullough käsitteli Maryn ja Timin suhdetta, enkä voi sanoa, että kaikki kirjailijat olisivat osanneet niin hienosti siitä kirjoittaa. Kysehän ei ole mistään yksinkertaisesta aiheesta ja mielipiteitä suuntaan tai toiseen varmasti löytyy, mutta itse olin Maryn ja Timin puolella liputtamassa. Timissä ja Okalinnuissa on samaa tuo 'kielletty' rakkaus, jota kaikki eivät voi hyväksyä. Timissä sen aiheuttaa Timin kehitysvammaisuus ja Okalinnuissa se, ettei papeilla kuulunut olla rakkauselämää, sillä heidän tehtävänään on rakastaa Jumalaa yli kaiken.

"Nyt on aika palata töihin. Sinulla on hirvittävästi nurmikkoa, Mary. Toivottavasti saan sen 
ajoissa valmiiksi."
"No, ellet saa, niin onhan muita päiviä. Voit tulla leikkaamaan sen loppuun joskus toiste, 
jos haluat."
Tim pohti ehdotusta vakavasti. "Taitaisi olla kiva tulla takaisin, jos isä sanoo että voin tulla." Hän hymyili Marylle. "Pidän sinusta, Mary, enemmän kuin Mickystä ja Harrystä ja Jimistä ja Billistä ja Curlystä ja Davesta. Pidän sinusta enemmän kuin kenestäkään paitsi isästä ja äidistä ja omasta Dawniestani. Sinä olet sievä, sinulla on niin ihana valkoinen tukka."

Tim oli fiksumpi kuin mitä takakannen luettua ajattelin. Hän esimerkiksi on vain tietämätön aikuisten keskustelun vivahteista, mutta kyllä hän tuntuu tunnistavan millä sävyllä ihmiset keskustelevat. Tim ei ymmärrä pilailua tai pilkantekoa, eikä hänen käytöstään rajoita samat kahleet kuin muilla ympärillä olevilla. Hän on vilpitön ja rehellinen.

Kannet ei vaikutusta tee ja tuo 'kreikkalaiseksi jumalaksi' kutsuttu Tim, ei kovin kummoiselta näytä. Ehkä kyse on taas makuasiasta, mutta mielestäni kirjan kuvailujen ja kannen piiroksen välillä on suuri ristiriita.

Kirjan pohjalta on tehty myös vuonna 1979 elokuva, jota tähdittää Mel Gibson ja Piper Laurie.

Tähtiä: ★★★★½

Hyllyssä odottamassa:

Kutsumus ja kiusaus

Parantaja