Roald Dahl - Jali ja suklaatehdas

Jali ja suklaatehdas - Roald Dahl
(Charlie and the Chocolate Factory, 1964)

Otava, 2005

Kirjastosta

"Tässä ovat Jalin isän vanhemmat, isoisä Justus ja isoäiti Justiina."

kirjan ensimmäinen lause

Pienen kaupungin suklaatehtaassa työskenteli tuhansia ihmisiä herra Vonkan alaisena, kunnes kaikki työntekijät saivat potkut. Tämän Vonka joutui tehdä toisten tehtaiden vakoojien vuoksi, jotka varastivat hänen suuremmoiset ideansa ja toteuttivat ne omissa tehtaissaan. Vonkan tehdas suljettiin rautaisilla ketjuilla ja paikasta tuli hylätty. Mutta kuukausien kuluttua savua alkoi kuitenkin tupruta tehtaan svupiipuista ja ihmiset ryntäsivät innoissaan paikalle luullen saavansa työpaikkansa takaisin. Portit pysyivät tiukasti kiinni, mutta koneisto oli jälleen käynnissä ja tehdas oli täynnä työntekijöitä, mutta kukaan ei tiennyt keitä he olivat. Vili Vonkan tehdas aikoi kuitenkin avata portit salaperäiseen suklaatehtaaseen viidelle onnekkaalle lapselle, jotka löytäisivät vain ensin kultaisen pääsylipun jostain ympäri maata levitetyistä suklaalevyistä.

Pitäkää kai tässä heti alkuu sanoa, että Roald Dahl ei kuulu lempikirjailijoihini lähellekään, mutta tuolla BBC:n 200 kirjan listalla näyttää olevan montakin kyseisen kirjailijan kirjaa, niin luetaanhan niitä nyt sitten oikein urakalla.

Alusta asti kaikki juonenkäänteet olivat jo tuttuja - kiitos elokuvan... Mutta silti voin sanoa tämän olevan tähän mennessä parhaita Dahlin kirjoja. Ei mitään liian kummallisia tai outoja juttuja. Juurikaan en silti muistanut mitään Umppa-Lumppien ulkonäöstä, joten oli hauskaa saada kuvitella edes jotain itse. Kirjan kun elokuvakansilla tosiaan luin, niin siitähän lasten ulkonäön heti näki. En juuri koskaan kirjaa halua elokuvakansilla lukea, mutta tässä tapauksessa halusin ehdottomasti, sillä en voi jostain syystä sietää Quentin Blaken kuvituksia, mikä sinällään on hassu juttu, kun yleensä kaikki kuvitus on plussaa, mutta ei sitä kaikesta voi pitää. Ja siitä syystä elokuvakansilla, kun kirjan nimi on Jali ja suklaatehdas eikä Sulo ja suklaatehdas (kammottava nimi!).

Suklaatehtaaseen päässeet lapset olivat aikamoisia kärjistyksiä, joka yleensä lastenkirjoissa toimiikin; oli televion orja, ahmatti, tahtonsa läpisaamiseen tottunut nirppanokka, purkkaa jatkuvasti pureskeleva tyttö sekä Jali - nälkäänäkevä kiltti poika. Itse Vili Vonka jäi etäiseksi hahmoksi, joka johtunee vain ja ainoastaan Johnny Deppin huikean persoonallisesta roolisuorituksesta elokuvassa. Eihän sellaista persoonaa voisikaan sanoiksi vangita.

Kirjassa on kaunis sanoma ja pitkin tarinaa "paha" saa palkkansa mitä hullunkurisimmilla tavoilla - ja aivan oikeutetusti. :)

Tähtiä: ★★★

Kirjailijan hauskat kotisivut:
 http://roalddahl.com