14.2.2020

Mitä kertoo vuoden 2019 luetut kirjat


Ainakin sen, että kirjoja on tullut luettua hurjasti vähemmän kuin viime vuosina!

Vuosi 2020 menee edelleen eteenpäin hurjaa vauhtia, mutta minä jälleen uhmakkaasti muistelen vanhoja ja tällä kertaa vuorossa on perinteiseen tapaan viime vuoden luettujen kirjojen tilasto.





Lukuajan vähentyminen näkyy tilastossa, sillä vuoteen 2018 verrattuna luin 1/3 vähemmän. Vaikka kirjamäärä on vähentynyt, on kirjan keskimääräinen pituus pysynyt melkein sivulleen samana. Sivuja kertyi yhteensä 15 851. Äänikirjaharrastus palasi nollapisteeseen, sillä en ole vieläkään niistä innostunut. Äänikirjojen kanssa levoton mieleni lähtee vauhdikkaasti harhailemaan ja huomaan puolentunnin päästä kaiken menneen ohi ja joudun palaamaan taaksepäin.

Myös oman hyllyn luettujen ja kirjastolainojen osuus on pysynyt jokseenkin samana, mutta arvostelukappaleita ei enää tule juuri ollenkaan luettua, koska en voi vannoa tällä hetkellä jaksavani niistä blogata. Mietin asiaa sitten uudelleen, jos lukuinto palaa vanhoihin uomiin.




Kerrankin ulkomaalaisten naisten osuus on kirjailijoissa suurin(!), koska aina aikaisemmin ulkomaalaiset miehet ovat dominoineet tilastoa. Kotimaisten kirjojen osuus ei sen sijaan ole yhtään parantunut - ei yllätä. Parannustakaan en lupaa vielä tehdä.

Romaanit ottivat taas ykköspaikan luetuinpana kirjallisuudenlajina. Äänikirjojen lisäksi nollaan jäivät myös tietokirjat ja runot. Yllättävää, että sarjakuvien osuus jäi niin pieneksi, mutta ehkäpä edellisvuoden Sarjakuvahaaste teki tehtävänsä. Tänä vuonna ajattelin kuitenkin lukea niitä enemmän, sillä listani on päässyt paisumaan jo pitkäksi. Mielessä kutkuttaa lisäksi Sarjakuvahaaste vol.2, mutta pitää ensin miettiä siihen jokin uusi tulokulma.




Luettu kirjallisuus on edelleen 2010-luvulle painottuvaa ja varsinkin viime vuonna luin hyvin paljon uutuuksia. Tänä vuonna ehkäpä enemmän vanhempaa kirjallisuutta. Ainakin toivon niin, mutta en silti ajatellut uutuuksiakaan unohtaa.

Kaunokirjalliseen maailmanvalloitukseen sain yllättäen jopa kolme maata lisää: Marokko, Slovenia ja Singapore. Harmillisesti neljä suurinta maata on täysin samat maat samassa järjestyksessä kuin viime vuonna. Miten tylsää! Pitäisiköhän siis valita tarkoituksella luettavaksi kirjoja ei-niin-yleisistä-maista. Tai siis tottakai pitää jos mielin tuota tilastoa muuttaa - mutta helpommin sanottu kuin tehty😅.









Ja sitten tapahtui jotain historiallista, jota ei ole koskaan ennen tapahtunut sitten lukuharrastuksen alettua ala-asteella: lokakuussa luin 0 kirjaa. En siis yhden yhtään! Mitäää?!? Muuten minusta pitäisi huolestua, mutta sen kuukauden jälkeen kirjamäärä lähti nousuun, joten kriisi selätetty.

Tilastoista voi yhteenvetona päätellä, että tavallisin lukemani teos oli
elokuussa luettu, yhdysvaltalaisen naisen vuonna 2019 kirjoittama uutuuskirja.


Tervetuloa lukuvuosi 2020! 



Muut tilastot
2018
2017
2016
2015
2014  
2013

2 kommenttia:

  1. Voi kun sinä osaat tilastoida mahtavasti. Minulla suuntaus kirjoissa on pohjoismaat, niistä tulee luettua paljon, Yhdysvalloista tosi vähän.

    Lukuiloa ja hyvää ystävänpäivää ♥

    VastaaPoista
  2. Onpa mielenkiintoinen tilasto!!

    Minulla myös takkuaa äänikirjojen kanssa. Olen niitä tässä nyt joulukuusta asti kokeillut mutta juuri tuo, että ajatus lähtee helposti laukkaamaan tekee sen, että kirjasta jää vähän hailakka kokemus.

    Itse yritän lisätä mieskirjailijoiden osuutta, luen suurimmaksi osaksi naiskirjailijoiden kirjoja. Ja sitten yritän myös laajentaa vanhemman kirjallisuuden puolelle. Ne kerrat kun olen lukenut kirjan, joka on kirjoitettu ennen 2000-lukua, ovat aina olleet erittäin avartavia lukukokemuksia.

    Hyvää jatkoa lukuvuodelle 2020!! /Mari

    VastaaPoista