Talvi lähestyi loppuaan, olin kuudentoista, ja äiti
tuli siihen tulokseen, että olin varmasti masentunut.
tuli siihen tulokseen, että olin varmasti masentunut.
Omassa hyllyssäni on majaillut jo pitkään John Greenin Tähtiin kirjoitettu virhe, mutta jostain on päähäni pinttynyt ajatus, etten välttämättä pitäisi siitä. Ajattelin sen varmaan olevan niitä tavanomaisia teininyyhkytarinoita, jotka kaikessa melankolisuudessaan saavat vain pyörittelemään silmiä. Tähtiin kirjoitettu virhe ei ole mitään sellaista. Se on itseironinen, hauskakin ja koska puhutaan syövästä, niin tietysti surullinen. Toisille itkettävä. Romaani on kuitenkin enemmän voimauttava kuin masentava kuvaus sairaasta nuoresta.
Hazelin äiti haluaisi kovasti tyttärensä saavan elää normaalia teinin elämää, johon kuuluu kaverit ja ulkona käyminen. Ylipäänsä elää elämää. Ei täysin mutkaton juttu, sillä Hazelilla on ollut kilpirauhassyöpä, mutta nyt hänellä on kehkoissa etäpesäkkeitä, joiden takia hän vetää perässään pientä happisäiliötä. Hän pysyy enimmäkseen neljän seinän sisällä lukien ja miettien kuolemaa.
Äidin aikaansaannoksena Hazel käy vertaistukiryhmässä kerran viikossa muiden nuorten syöpäkuntoutujien kanssa, jotka tosin vaihtuvat koko ajan - kuoleman sivuvaikutusta. Siellä hän tutustuu Augustukseen, jolla on ollut luusyöpä, mutta joka on tullut ryhmätapaamiseen kaverinsa pyynnöstä. Augustuksesta tulee paras asia Hazelin elämässä ja päinvastoin.
"Minua olisi voinut hermostuttaa - istuin sentään tuntemattoman pojan autossa matkalla hänen kotiinsa tuskallisen tietoisena siitä, että romukeuhkoni haittaisivat sopimattomien lähentelyjen torjumista, mutta hän ajoi niin ällistyttävän huonosti, etten voinut ajatella mitään muuta."
Tärkeässä asemassa on myös Hazelin pakonomainen tarve saada tietää mitä hänen lempikirjansa, Peter Van Houtenin Viistoa valoa, lopussa oikeasti käy. Onko Hollantilainen tulppaanimies ketku ja mitä tapahtuu Annan hamsterille? Greenin kirja tuntuu aidolta, se ei yritä liikaa tai tunnu pelkältä itsesäälivyöryltä. Hazel tietää mitä tuleman pitää ja kenties suojakeinona suhtautuu asiaan pessimistisellä huumorilla. Augustuksen kanssa hän saa kokea tavallisempaa teinielämää.
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
★★★★
John Green - Tähtiin kirjoitettu virhe
John Green - Tähtiin kirjoitettu virhe
(The Fault in Our Stars, 2012)
Wsoy, 2013
Omasta hyllystä
Tämä kirja on keikkunut mun lukulistalla jo ikuisuuden, mutta ehkä vähän samasta syystä vältellyt sitä kuin säkin. Kiva kuulla, että tämä on paljon muutakin kuin tyypillinen nyyhkytarina. Ei sitä tiedä jos joskus rohkenisin voittamaan nämä typerät ennakkoluulot ja saisin tämän luettuakin! :D
VastaaPoistaEn tosiaan kokenut tätä masentavaksi nuortenkirjaksi, vaan yllätyin iloisesti nasevasta päähenkilöstä ja kauniista rakkaustarinasta. Välillä on hyvä ravistella omia ennakkoluuloja, joten toivon, että uskaltaudut sinäkin tämän lukemaan:)
PoistaVoi tämä on hieno kirja. Lähisuvun nuoriso lukee tätä kirjaa, siis 11-12-vuotiaat. Olen vihjaillut Alan Bradleyn kirjoista, mutta ehkä se ihastuminen ja rakkaus on koskettavin ja kiinnostavin aihe tuossa iässä.
VastaaPoistaOlen vasta joitain Greenin kirjoja lukenut, mutta tämä menee kärkikastiin ehdottomasti:) Lukumakuja on monia, mutta ehkä Bradleynkin aika koittaa heillä ennemmin tai myöhemmin.
Poista