Colleen McCullough - Missalonghin naiset

 

"Octavia, osaatko sanoa, minkä vuoksi meidän onnemme ei koskaan
näytä kääntyvän paremmaksi?" rouva Drusilla Wright kysyi sisareltaan
ja lisäsi huokaisten: "Me tarvitsemme uuden katon."

kirjan alku

Kolme kuukautta sitten tein #hyllynlämmittäjä-listan ja Colleen McCulloughin Missalonghin naiset on jo toinen luettu kirja siitä pinosta. Alkuhan näyttää melkein lupaavalta! Tällä hetkellä olen tosin mennyt sieltä mistä aita on matalin ja lukenut ne kaikista ohuimmat romaanit. Enää onkin ne tiileskivet jäljellä 😂

Takakannesta: Eletään 1900-luvun alkua. Australialaista Byronin pikkukaupunkia hallitsee Hurlinfordien omahyväinen suku. Suvun köyhempään haaraan kuuluvat Missalonghin naiset: leski Drusilla Wright, hänen raajarikkosisarensa Octavia ja Drusillan vanhaksipiiaksi päätynyt tytär Missy Wright. Heidän elämänsä on ikävää kunnes kuvaan astuu mystinen John Smith, joka ostaa lähistöltä kokonaisen laakson – temppu järkyttää Hurlinfordien sukua. Mies hämmentää muutenkin pikkukaupungin totunnaisia kuvioita, ja kaiken lisäksi Missy rakastuu silmittömästi tähän erilaiseen mieheen, jonka hän huimien vaiheiden jälkeen kesyttää itselleen. Byronin rauha on lopullisesti mennyttä.

Kolmen kirjan aikaisemmalla kokemuksella sanoisin, että Missalonghin naiset on kevyt kirja. Vähän höttöisemmän rakkaudennälkään se voisi mennä, mutta ei siitä ole vuosisadan rakkaustarinaksi Okalintujen tapaan. Missyn koin virkistävän määrätietoisena ja vahvana naishahmona. Hän tietysti osasi arvostaa myös kirjoja ja lukikin kovaan tahtiin - mieluiten romantiikkaa Octavialta ja Drusillalta piilossa, sillä äiti tyrkytti tyttärelleen enemmän tietokirjoja. Yli kolmekymmentävuotiaan Missyn uskottiin jäävän vanhaksipiiaksi äitinsä ja tätinsä seuraan. Hänen kaunis (tietenkin) serkkunsa Alice on menossa naimisiin ja ehkä juuri se herättelee Missyä toimimaan.

Ajankuvanakin Missalonghin naiset on kelpo kirja. Hurlinfordien perintään liittyvät määräykset ajavat suvun naiset ahtaalle miesten nauttiessa rikkauksista. Muutenkin miehet määräävät ja naiset tottelevat ja osa kituu köyhyydessä. Armopaloja miehet eivät heltiä antamaan. Missy ei lopulta suostu asettumaan hänelle annettuun muottiin, vaan toimii niin kuin näkee parhaaksi itseään kohtaan.

_________________________________________

★★★
Colleen McCullough - Missalonghin naiset

(The Ladies of Missalonghi, 1987)

Wsoy, 1999

Omasta hyllystä

Muita postauksia
Colleen McCullough: Kutsumus ja kiusaus
Colleen McCullough: Tim
Colleen McCullough: Okalinnut