"Gerda-täti oli viidenkymmenenviiden silloin kun se alkoi,
ja ensimmäinen muutoksen enne näkyi hänen kirjeissään.
Niistä tuli persoonattomia."
ja ensimmäinen muutoksen enne näkyi hänen kirjeissään.
Niistä tuli persoonattomia."
kirjan alku
Kuuntelija on Tove Janssonin novellikokoelma, joka sisältää 18 pientä
novellia. Koen novellit haastavaksi kirjallisuuden muodoksi niiden lyhyiden pituuksien vuoksi. En aina ehdi päästä kiinni tarinaan, kun se jo loppuu. Janssonin ajattelin olevan turvallinen aloitus tai ainakin hänen muut aikuisille suunnatut kirjat ovat olleet lukuelämyksiä.
Tove Jansson katselee elämän koko asteikkoa, näkee iloista ja
surullista. Hän kertoo leikkivistä lapsista, taiteilijoista työssään,
naisesta jolla oli ystävänä orava ja miehestä joka ei osannut leikkiä.
Hän kertoo siitä mitä me koemme nuoruudesta, palvovasta rakkaudesta,
vanhenemisesta, kuolemasta. Ja yksinäisyydestä, joka voi olla yhtä
alaston kuin ulkomeren luoto. -- Mutta Tove Jansson ei olisi oma itsensä
ellei hän hiukan leikittelisi lukijan kustannuksella. Yhtäkkiä mikään ei
ole miltä näyttää: kaupunki voi joutua lumotuksi ja huikea aavemainen
takatalvi ryöpsähtää valloilleen. Takakansi
Jansson ote on myötätuntoinen ja rauhallinen. Novelleissa on elämän arkisia tapahtumia, ihmisiä elämän tuiskeessa, mutta sitten on myös muutama jännittävämpi tarina kuten Mustavalkoista, jossa kuvittajamies saa työnannoksi kauhukertomusantologian kuvittamisen. Teksti on suoraan sydämeenkäypää. Siinä hienoja ajatuksia ja joitain lauseita, joita jäin lukemaan muutaman kerran uudestaan. Nyt harmittaa, etten kirjoittanut niitä heti ylös.
Lemppareiksi nousi Kirje palvotulle - kertoo tytöstä, joka ihailee suuresti erästä mieskirjailijaa -, Lastenkutsut sekä Toinen, joka jäi jätti aivot raksuttamaan vielä joksikin aikaa. Näin jälkikäteen huomaan muistijäljen kirjasta heikentyneen huimasti, joten nappivalinta tämä ei ollut, mutta tunnelma ainakin on säilynyt mielessä.
Jansson ote on myötätuntoinen ja rauhallinen. Novelleissa on elämän arkisia tapahtumia, ihmisiä elämän tuiskeessa, mutta sitten on myös muutama jännittävämpi tarina kuten Mustavalkoista, jossa kuvittajamies saa työnannoksi kauhukertomusantologian kuvittamisen. Teksti on suoraan sydämeenkäypää. Siinä hienoja ajatuksia ja joitain lauseita, joita jäin lukemaan muutaman kerran uudestaan. Nyt harmittaa, etten kirjoittanut niitä heti ylös.
Lemppareiksi nousi Kirje palvotulle - kertoo tytöstä, joka ihailee suuresti erästä mieskirjailijaa -, Lastenkutsut sekä Toinen, joka jäi jätti aivot raksuttamaan vielä joksikin aikaa. Näin jälkikäteen huomaan muistijäljen kirjasta heikentyneen huimasti, joten nappivalinta tämä ei ollut, mutta tunnelma ainakin on säilynyt mielessä.
Ps. Suomi100-välilehdeltä voit seurata kotimaisten kirjojen lukemisen edistymistä. Kaksi kotimaista viikossa pitäisi lukea, jos sataa tavoittelee ja aikataulussa ollaan, mutta saa nähdä kuinka kauan :D
_______
★★★½
Tove Jansson - Kuuntelija
(Lyssnerskan, 1971)
Wsoy, 1972
Novellihaaste
Novellihaaste
Omasta hyllystä
Heippa! En tiedä mitä kautta tämän asian olisin voinut sanoa, mutta kuitenkin. Otatko kirjaehdotuksia lukijoilta? Oletko lukenut Salla Simukan kirjaa "Punainen kuin veri" ja muita kirjasarjan kirjoja? Jos et vielä ole, niin suosittelen lukemaan!
VastaaPoistaLukuehdotuksia otan vastaan ilomielin!
PoistaTuon Simukan trilogian olen lukenut (http://hh-lukija.blogspot.fi/2015/08/salla-simukka-lumikki-andersson-trilogia.html), mutta jos tulee vielä muita - etenkin kotimaisia - mieleen, niin erittäin mielelläni kuulisin. Voi nimittäin olla, että niiden osalta omat ideat loppuu jossain vaiheessa tätä vuotta kesken.
Kiitos kovasti kommentista:)
Minulla on jäänyt Tove Janssonin tuotantoon tutustuminen jossain vaiheessa pahasti kesken, enkä ole tätäkään lukenut. Kuulostaa hyvältä ja kiinnostavalta, pitää laittaa muistiin.
VastaaPoistaOnpa sinulla hieno uusi banneri! Hengittävä ja seesteinen. (Onko ollut jo pitkäänkin, en ole tainnut hetkeen käydä täällä kylässä...)
Tämä on ihan mukava fiilistelykirja, vaikka mieleni halajaakin jo muumien pariin:D
PoistaKiitos paljon, mukavaa jos miellyttää<3 Taisin bannerin vasta toissapäivänä vaihtaa, joten ihan ajantasalla niin sanotusti olet:)
Nyt kiinnostuin Tove Janssonista tosissani. Täytyypä tutustua hänen kirjoihinsa! Itsekin olen lukenut novelleja vähemmän, joten näistä voisi aloittaa. Yksi afrikkalainen novellikokoelma on kyllä juuri lainassa kirjastosta, mutta en ole vielä aloittanut lukemista.
VastaaPoistaOletko muuten lukenut häneltä mitään? Jos et, niin muumit on ihan parhaita ja aikuisten kirjoista suosittelen Aurinkokaupunkia, aivan ihana<3
PoistaPitääpä muistaa tuo Aurinkokaupunki. Oikeastaan mieleen tulee Janssonilta vain tarina näkymättömästä lapsesta (jos en väärin muista...), se ainakin oli ihana.
PoistaNäkymätön lapsi ja muita kertomuksia on ainakin Janssonin muumikirja ja jos siitä tykkäsit, niin varmasti pidät muistakin:) Toivotaan ainakin niin!
PoistaOi, haluaisin niin lukea tämän! Olen Toven aikuisten kirjoista lukenut vain Kesäkirjan ja se oli nimenomaan tuota mitä kuvailit, sydämeenkäypää. Oot kyllä hurjalla tahdilla lukenut! Jos alkaa tulla kiire, niin tartu runokirjoihin ;)
VastaaPoistaTove kyllä kirjoittaa niin ihania tekstejä, että häneltä lukisi melkein mitä tahansa! Kyllä tämä tahti tästä varmasti hidastuu, kun alkaa noita paksumpia opuksia tulla eteen. Niitä ei ihan päivässä tai parissa lukaista. Heh, runokirjat on varmaan sitten viimeinen oljenkorsi johon tartun:D
Poista