"Lokakuun ilta on tyyni ja viileä."
kirjan alku
Lokakuu tuli ihan yllättäen ja eihän tässä ole kuin kaksi kuukautta, kun saa jo joulua alkaa odottamaan. Nyt kuitenkin nautitaan (tai miten sen nyt ottaa) syksystä vielä kun lehdetkin ovat värikkäinä puissa. Mutta siis: en ole kovinkaan paljon lukenut islantilaista kirjallisuutta ja tällä hetkellä tulee oikeastaan mieleen vain Salka Valka, joka oli elämys, joten ihmettelen miksen ole haalinut käsiini lisää sen maan kirjailijoiden kirjoja. Ehkä siksi, ettei niitä ole tullut vastaan.
Sjónin Poika nimeltä kuukivi ja minä törmäsimme toisiimme onnekkaasti. Kirja kertoo levottomasta pojasta, joka uneksii itselleen elämän. Katla-tulivuoren purkaus valaisee yötaivaan, maailmassa riehuu suuri sota ja Reykjavíkissa espanjantauti, mutta Máni Steinille todellisuus on kuin elokuvan kulissi, suuri laitakatu, joka houkuttelee salaisiin seikkailuihin. Takakansi
Sjónin Poika nimeltä kuukivi ja minä törmäsimme toisiimme onnekkaasti. Kirja kertoo levottomasta pojasta, joka uneksii itselleen elämän. Katla-tulivuoren purkaus valaisee yötaivaan, maailmassa riehuu suuri sota ja Reykjavíkissa espanjantauti, mutta Máni Steinille todellisuus on kuin elokuvan kulissi, suuri laitakatu, joka houkuttelee salaisiin seikkailuihin. Takakansi
Kuusitoistavuotias Máni viettää aikansa elokuvateattereissa katsoen samat elokuvat yhä uudelleen ja rahoittaa harrastuksensa salaisilla miesasiakkaidensa tapaamisilla. Kiinnostuksen kohteena pojalla on myös vampyyrimäinen mottooripyörätyttö. En sen kummemmin koe pystyväni tai edes yritä lähteä avaamaan kirjaa, sillä minulle se oli outo ja jännittävä matka, josta en kaikkea ymmärtänyt, mutta joka vaikutti.
Poika nimeltä kuukivi on pieni kirja kooltaan ja sisälle vilkaistessa minimalistinen, mutta lauseiden taakse käykeytyy paljon enemmän. Kirjaan on helppo sukeltaa sen lyhyiden lauseiden vuoksi; ne luovat kiivaan temmon ja lauseet ahmii. Sisältö on rankempi ja hyvin väkevä. Sjón jättää paljon lukijan varaa; hän luo surrealistisen ja unenomaisen maailman.
"Oli näky kuinka karmea tahansa, pojan ilme ei värähdäkään. Yhdeksän päivän aikana hän sanoo tuskin sanaakaan. Reykjavík on ensimmäistä kertaa ottanut muodon, joka ilmentää hänen sisäistä elämäänsä. Mutta siitä hän ei aio kertoa kenellekään."
_______
Sjón - Poika nimeltä kuukivi
(Mánasteinn - Drengurinn sem aldrei var til, 2013)
Like, 2014
Kirjastosta
Tähtiä: ★★★
Tähtiä: ★★★
Tämä oli hurja kirja. Tykkäsin viiden tähden verran <3
VastaaPoistaSinähän vaikutuit syvästi, minkä ymmärrän täysin vaikkei minulle tämä mikään vuoden kirja ollutkaan.
PoistaKuukivi oli ensimmäinen kosketukseni Sjónin tuotantoon. Vaikutuin hurjasti, ja kirjailijan uutukainen on tämän syksyn lukulistalla.
VastaaPoistaSamoin ja löysin tämän oikeastaan kirjakatalogin kautta, jossa mainostettiin juurikin tuota uutta Sjónin kirjaa, mutta sitä en jaksanut jäädä odottamaan vaan lukaisin Kuukiven.
Poista