27.10.2016

John Wyndham - Käenpojat


Vaimoni elämän onnekkaimpia sattumuksia oli, että hän oli mennyt
naimisiin sellaisen miehen kanssa, joka oli syntynyt syyskuun 26. päivä.
kirjan alku

Toisen maailmansodan jälkeen John Wyndham nousi scifi-maailman tietoisuuteen. Esipuheessa esitellään laajasti hänen tuotantoaan ja Käenpoikia pidetään hänen yhtenä parhaimmista teoksista.

Kertoja asuu vaimosa kanssa englantilaisessa pikkukylässä Midwichissä, mutta kummallisten tapahtumien aikaan he ovat juuri juhlistamassa miehen syntymäpäivää Lontoossa. Kotiin palatessa heitä odottaa uinuva kylä, jonka ympärillä näyttäisi olevan näkymätön kupu, sillä kun rajan sisälle astuu, ihminen menettää tajuntansa. Midwich herää horroksesta seuraavana päivänä ja elämä jatkuu normaalisti.

Tai ainakin suhteellisen normaalisti. Tapahtumista jää muistuttamaan vain luostarin rauniohin ilmestynyt suuri painauma, joka näyttää tulleen painavasta esineestä. Sekä kaikki kylän naiset ovat raskaana. Vuoden päästä kylään syntyy kultasilmäisiä lapsia, jotka vaikuttavat aluksi joitain fyysisiä piirteitä lukuunottamatta normaaleilta, mutta he vanhenevatkin muita nopeammin ja heillä on kykyjä, jotka saavat kyläläiset pelästymään.

Käenpojat on pohdiskelevaa scifiä, jossa ihmiset näyttävät joutuvan taistelemaan olemassaolostaan yliluonnollisia olentoja vastaan. Kertoja kertoo hyvin asiallisesti tapahtumat ja paljon on pohdintaa, miettimistä ja keskusteluja. En tiedä olisiko ollut himpun verran kiinnostavampaa lukea sama tarina "sisäpiiriläisen" kertomana, sillä kertojan vaimohan välttyi sopivasti raskaudelta olemalla muualla tapahtumien aikaan. Loppu oli jännittävä, se jäi vähän auki ja vaivaamaan. Vähän niin kuin Stephen Kingin jotkut kirjat, missä luulee, että paha on kukistettu, mutta viimeisissä kappaleissa selviääkin aivan jotain muuta.

_______

John Wyndham - Käenpojat
(The Midwich Cuckoos, 1957)
Ursa, 1989
Kirjastosta
Kansipiirros: Vesa Lempiäinen
Halloween-haaste
Hämärän jälkeen-haaste 
Tähtiä: ½

2 kommenttia: