"Puoli kolmelta tajusin jonkin olevan vinossa."
kirjan alku
Pitihän nyt joku suomalainenkin dekkari ottaa mukaan dekkariviikolle ja jos tarkkoja ollaan, niin vielä toinen on luvassa. Tyttö ja pommi on trilogian ensimmäinen osa, joka on kerännyt osakseen paljon kehuja ainakin täällä kirjablogimaailmassa ja juuri tästä syystä tartuin kirjaan. Tyttö ja pommi osoittautui vetäväksi ja nopeasti ahmituksi. Romaani kiitää hengästyttävää vauhtia eteenpäin ja kyllä tämä mitä suuremmoisin lukuherkku on!
Suomalainen satamakaupunki muuttuu öisin grafiittintekijöiden
valtakunnaksi. Heistä yksi on Metro, 19-vuotias tyttö ja toinen Rust,
hänen poikaystävänsä. Heidän pahimpia vihollisiaan ovat valvontakamerat
ja vartijat, Rotat. Kaikki muuttuu yhtenä väkivaltaisena yönä; koston ja
ajojahdin kierre käynnistyy eikä jätä ketään ennalleen. Takakansi
Rotat ovat nimenneet graffitintekijät Bakteereiksi, ja heidät on pysäytettävä. Käsky on tullut asiakkaalta ja tuloksia on saatava aikaiseksi. Syylliset on saatava kiinni ja pistettävä maksamaan. Rotat pitävät yhteiskunnallista järjestystä yllä vähän kyseenalaisillakin tavoilla, joka saa aikaan kirjan takakannessakin mainitun koston ja ajojahdin kierteen. Rottien turmeltuneisuus vuoksi laittomuuksia harrastava Metro ei näyttäydy pelkästään kapinallisena nuoreja, joka joutaisi selliin, hän kerää myös sympatiapisteitä. Nuori periksiantamaton tyttö, joka huolimatta rajuista yhteenottoista Rottien kanssa, ei silti suostu lannistumaan. Hänessä on uhmaa. Metroa on verrattu osuvasti Stieg Larssonin Lisbeth Salanderiin, joka tuli itsellekin kieltämättä mieleen.
Kertojaääninä on Metro sekä Rottiin kuuluva Jere, joten molempien osapuolten näkökulmat tulevat esiin. Järvelän hahmot eivät ole täydellisiä, rimaa hipoen sankareina selviytyviä, vaan heistä löytyy syvyyttä, inhimillisiä tunteita, heikkoutta, epäonnistumisia. Koston kierre vie heidät molemmat mukaan - täysin ja armottomasti. Kosto häivyttää kaiken muun.
Oma suhteeni graffiteihin on kaksipiippuinen juttu. En pidä epämääräisistä sutaisuista, mutta ajatuksen kanssa tehdyt graffitit ovat hyvinkin näyttäviä. Legendaarisena esimerkkinä mainitsen Banksyn. Kuvien tekemisen laittomuus/laillisuus on sitten eri juttu. Onneksi tästäkin maasta löytyy seiniä, joita saa käydä spreijaamassa ihan luvan kanssa.
Rotat ovat nimenneet graffitintekijät Bakteereiksi, ja heidät on pysäytettävä. Käsky on tullut asiakkaalta ja tuloksia on saatava aikaiseksi. Syylliset on saatava kiinni ja pistettävä maksamaan. Rotat pitävät yhteiskunnallista järjestystä yllä vähän kyseenalaisillakin tavoilla, joka saa aikaan kirjan takakannessakin mainitun koston ja ajojahdin kierteen. Rottien turmeltuneisuus vuoksi laittomuuksia harrastava Metro ei näyttäydy pelkästään kapinallisena nuoreja, joka joutaisi selliin, hän kerää myös sympatiapisteitä. Nuori periksiantamaton tyttö, joka huolimatta rajuista yhteenottoista Rottien kanssa, ei silti suostu lannistumaan. Hänessä on uhmaa. Metroa on verrattu osuvasti Stieg Larssonin Lisbeth Salanderiin, joka tuli itsellekin kieltämättä mieleen.
Kertojaääninä on Metro sekä Rottiin kuuluva Jere, joten molempien osapuolten näkökulmat tulevat esiin. Järvelän hahmot eivät ole täydellisiä, rimaa hipoen sankareina selviytyviä, vaan heistä löytyy syvyyttä, inhimillisiä tunteita, heikkoutta, epäonnistumisia. Koston kierre vie heidät molemmat mukaan - täysin ja armottomasti. Kosto häivyttää kaiken muun.
Oma suhteeni graffiteihin on kaksipiippuinen juttu. En pidä epämääräisistä sutaisuista, mutta ajatuksen kanssa tehdyt graffitit ovat hyvinkin näyttäviä. Legendaarisena esimerkkinä mainitsen Banksyn. Kuvien tekemisen laittomuus/laillisuus on sitten eri juttu. Onneksi tästäkin maasta löytyy seiniä, joita saa käydä spreijaamassa ihan luvan kanssa.
_______
Jari Järvelä - Tyttö ja pommi
Crime Time, 2014
Kannen ulkoasu: Jussi Kaakinen
Kannen ulkoasu: Jussi Kaakinen
Kirjastosta lainattu
Tähtiä: ★★★★
Tähtiä: ★★★★
Voi muistan vielä, miten hirmun liekeissä tästä olin. Juoksin kirjoittamaan bloggauksen heti kun olin saanut viimeisen sivun luettua.
VastaaPoistaKun luet seuraavan osan, törmäät johonkin, josta tulet pitämään. :D En kerro enempää.
No nyt porkkanan heitit! Ai että kun alkoi häiritsemään. Voisikohan olla...
PoistaTyttö ja pommi meni minullakin luihin ja ytimiin. Pidin kovasti seka sanomasta että vauhdista.
VastaaPoistaJuurikin näin Elina, sanoma on kohdillaan ja mennään sen lisäksi tarpeeksi nopeassa temmossa. Ainekset kohdillaan!
PoistaAi että, tämä on kyllä hurjan vetävä tarina. Kiva kuulla, että pidit.
VastaaPoistaKyllä vain, pitää käydä jossain välissä seuraava osa lainaamassa:)
PoistaTämä on tosi hyvä, suosikkini Metro-sarjassa. :)
VastaaPoistaMahtavaa, että löysin ylipäänsä tämän kirjan (ja sarjan) pariin, kiitän siitä teitä bloggaaajakolleegoja<3
Poista