Pieleen mennyt suunnitelma ja kirjaostoksia

Mikä ihana pääsiäisloma ja kevään tuntu! Odotan jo kelien vähän lämpenevän lisää, jotta pääsisin parvekkeelle taas lukemaan raikkaaseen säähän. Sisällä kun on sääli olla näin mahtavilla keleillä.

Otsikon "pieleen mennyt suunnitelma" viittaa siihen, että olen tehnyt kovasti töitä pienentääkseni tämänhetkistä lukupinoa vähän hallittavaampaan muotoon ja kuinkas kävikään:

Se oli vielä ainakin hetki sitten kivan pieni, mutta pääsiäislomalla retkahdin aloittamaan kasan uusia kirjoja... Ei mennyt putkeen, ei. Ongelma on siinä, etten arkisin ehdi kauheasti lukea, joten jotkut kirjat jäävät pakosti vähemmälle ja kirjan pariin haluaisi kuitenkin palata vähän useamminkin kuin parin viikon välein, ettei kaikki tapahtumat ja henkilöt aivan unohdu. Tein nyt päätöksen, että uusia kirjoja en aloita ennen kuin kasa on tuosta yli puolella pienentynyt. Paitsi jos lainatuksi tulee joku pikalaina :D Itsehillintä: check!

Tänä vuonna piti lisäksi keskittyä entistä intensiivisemmin oman hyllyn kirjojen lukemiseen (TBR), mutta en ole voinut vastustaa tämän alkuvuoden aikana kiusausta ostaa vähän lisää hyllyntäytettä. Ettei vaan kato lopu lukeminen. Juu, ihan kuin sitä vaaraa tulisi pariin vuoteen.
  

Luettavana on juuri Sarah Winmanin Merenneidon vuosi, josta olen lumoutunut, joten Kani nimeltä jumala kiinnostaa myös kovasti. Elif Shafakilta ilmestyy uusi kirja tänä vuonna ja sattumalta törmäsin hänen aiemmin suomennettuun Kirottuun Istanbuliin, joka sekin ensivilkaisulta vaikutti hyvältä. George Orwell on aivan huippukirjailija ja sanon näin, koska luettuna on Eläinten vallankumous ja Vuonna 1984. Eläköön tuonenkielo on lisäksi roikkunut hankintalistalla jo pienen ikuisuuden. On se aina niin ilahduttavaa löytää joku pitkään etsinnässä ollut kirja, enkä tässä tapauksessa usko pettyvänikään! Harmittelen, etten muista mihin liittyen Marcela Serranon Näkemiin, pikku naiset listallani tuli. Ehkä johonkin toiseen kirjaan liittyen? Alcottin Pikku naisia? No kuitenkin, mielenkiintoisen kuuloinen se ainakin on. Ainoastaan Emmi Itärannan Teemestarin kirjaan suhtaudun varauksella, sillä hänen uusinpansa palautin kirjastoon, kun ei iskenyt.

Vitsauksen olen suunnitellut lukevani Hämärän jälkeen -haasteeseen, nähtäväksi jää onko niin hyvä, että jatkan sarjaa eteenpäin (tai että saan edes ensimmäisen osan luettua:D). Nina Hurman Yönpunainen höyhen oli ainut heräteostos. Muutama muukin Kate Mortonin kirja odottaa lukemattomana hyllyssä, mutta Hylätty puutarha taitaa kiilata niiden edelle. En voi sanoa nauttineeni Vladimir Nabokovin Lolitasta, mutta olen valmis antamaan kirjailijalle toisen mahdollisuuden ja luen Naurua pimeässä. Kolmatta tilaisuutta ei ehkä tule, joten tämä on make it or break it. Jonas Gardellin Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin -kirjan ostaminen on osoitus siitä, miten muiden bloggaamat kirjat vaikuttavat omaan lukemiseen. En tiedä tulisinko sitä lukemaan ellei kirja olisi ollut niin paljon täällä blogimaailmassa esillä. Olen kiinnostunut. Olen mainonnan uhri.

Täytyy vain todeta, että ostorajoitukset eivät meikäläiselle sovi. Ainahan ne kirjat voi eteenpäin myydä/lahjoittaa, jos ei nappaa.