Lauri ja Jaakko Ahosen sarjakuvaromaani Pikku Närhi sai Sarjakuva-Finlandian 2012 ja muutamista blogeista tämän albumin kiinnostuneena bongasin. Todella taidokas näyte suomalaisilta tekijöiltä ja tässä on ihan kansainvälistä tuntua! Tämä pitäisi saada laajalti levitykseen myös rajojen ulkopuolelle.
Pikku Närhi asuu yksin suuressa talossa äitinsä kanssa. Pölyisiltä seiniltä häntä tuijottavat arvokkaiden esi-isien muotokuvat,
ja maalausten välistä kurkkii aika ajoin myös utelias hämähäkki.
Hiljaisuus hallitsee. Vaikka koti on turvattu kaikin keinoin ja ikkunat
teljetty lankuin, ei todellisuutta voi pysyvästi lukita sen
ulkopuolelle. Takakansi
Pikku Närhen äiti on kertonut pojalleen, että talon ulkopuolella on toisenlaisia närhiä, pahoja närhiä, jotka aiheuttavat tuhoa ja tappavat, siksi ikkunatkin on naulattu umpeen ja he elävät täysin eristäytyneinä. Herkän Pikku Närhen mieleen nuo mielikuvat vaikuttavat voimakkaasti. Kotiin tunkeutuneen hämähäkin myötä hän kuitenkin kiinnostuu pikkiriikkisen ulkopuolisesta maailmasta.
Pikku Närhestä tuli voimakkaasti mieleen viime vuonna lukemani Peräkammarin poika, joka sekin käsitteli poikaa äitinsä vallassa, loukussa suuressa talossa. Ahdistavuudessaan molemmat ovat hurjan hienoja teoksia, erilaisia lopuiltaan, mutta hienoja. Pikku Närhi ei uskalla uhmata äitiään ja äiti pitää lastaan hallinnassa pelon avulla - kentien toivoen ettei Pikku Närhi näin olleen ikinä jättäisi häntä. Pelko tuntemattomasta ja ennakkoluulot ovat saaneet vahvan otteen.
Albumin kuvitusjälki on todella näyttävää. Siinä toteutuu ainakin moninkertaisesti sanonta "Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa". Kuvien sävyt synkkaa tarinan kanssa loistavasti ja kerronta on hyvin elokuvamaista. Varsinkin kolme ensimmäistä aukeamaa jo pelkästää riitti antamaan kuvan hitaasta kamera-ajosta ja olin ihan myyty. Ja niin kuin huipputeokset, ei tässäkään kaikkea kerrota suoraan, mutta kuvista voi löytää viitteitä siihen miten tähän tilanteeseen on päädytty, sillä menneisyys on vahvasti läsnä, kunhan osaa etsiä. Ihanaa kun pääsee itse tarinaa täydentämään!
Lukekaa sarjakuvia! Lukekaa varsinkin Pikku Närhi!
Pikku Närhen äiti on kertonut pojalleen, että talon ulkopuolella on toisenlaisia närhiä, pahoja närhiä, jotka aiheuttavat tuhoa ja tappavat, siksi ikkunatkin on naulattu umpeen ja he elävät täysin eristäytyneinä. Herkän Pikku Närhen mieleen nuo mielikuvat vaikuttavat voimakkaasti. Kotiin tunkeutuneen hämähäkin myötä hän kuitenkin kiinnostuu pikkiriikkisen ulkopuolisesta maailmasta.
Pikku Närhestä tuli voimakkaasti mieleen viime vuonna lukemani Peräkammarin poika, joka sekin käsitteli poikaa äitinsä vallassa, loukussa suuressa talossa. Ahdistavuudessaan molemmat ovat hurjan hienoja teoksia, erilaisia lopuiltaan, mutta hienoja. Pikku Närhi ei uskalla uhmata äitiään ja äiti pitää lastaan hallinnassa pelon avulla - kentien toivoen ettei Pikku Närhi näin olleen ikinä jättäisi häntä. Pelko tuntemattomasta ja ennakkoluulot ovat saaneet vahvan otteen.
Albumin kuvitusjälki on todella näyttävää. Siinä toteutuu ainakin moninkertaisesti sanonta "Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa". Kuvien sävyt synkkaa tarinan kanssa loistavasti ja kerronta on hyvin elokuvamaista. Varsinkin kolme ensimmäistä aukeamaa jo pelkästää riitti antamaan kuvan hitaasta kamera-ajosta ja olin ihan myyty. Ja niin kuin huipputeokset, ei tässäkään kaikkea kerrota suoraan, mutta kuvista voi löytää viitteitä siihen miten tähän tilanteeseen on päädytty, sillä menneisyys on vahvasti läsnä, kunhan osaa etsiä. Ihanaa kun pääsee itse tarinaa täydentämään!
Lukekaa sarjakuvia! Lukekaa varsinkin Pikku Närhi!
_______
Lauri ja Jaakko Ahonen - Pikku Närhi
Egmont, 2012
Kirjastosta lainattu
Tähtiä: ★★★★★
Tähtiä: ★★★★★
Tässä oli upea kuvitus, mutta en vaan keksinyt albumista mitään sanottavaa blogiin. :) Tämä on siis niitä harvoja tosi hyviä kirjoja, joista olen jättänyt kirjoittamatta. Hassua sinänsä, mutta näinkin voi näköjään käydä.
VastaaPoistaTummanpuhuva ja näyttävä <3 Joistain kirjoista on kyllä välillä haastavaa löytää mitään kirjoittamisen arvoista. Tämänkaltaiset sarjakuvat ansaitsisivat ehdottomasti enemmän huomiota :)
PoistaIhana että pidit tästä, tämä oli ihana! Välillä jopa vähän karmiva, mutta silti todella hieno sarjakuva.
VastaaPoistaTodellinen kirjallisuuden helmi <3 Ahdistavahan tämä aiheensa puolesta on, mutta upea.
Poista