12.2.2016

Donald Spoto - Lumous: Audrey Hepburnin elämä


"Heidän lähtiessään matkaan Englannin rannikolta aurinko oli paistanut kirkkaasti, mutta kanaalin keskivaiheilla taivaalle alkoi kerääntyä tummia pilviä ja leppeä tuuli oli jo yltynyt varsin navakaksi."
kirjan alku

Elämäkertoja ei tule juurikaan luettua ja jos siihen ryhdyn on syyn oltava todella hyvä. Audrey Hepburn on erittäin hyvä syy. Hän on yksi lempinäyttelijöitäni ja hänen tuotantoaan on tullut aika laaja-alaisesti katsottua, vaikka kaikkia en vielä ole nähnytkään. Joitain on esimerkiksi ollut hankala löytää. Suurimman vaikutuksen ovat tehneet Loma Roomassa (ihana Gregory Peck), Aamiainen Tiffanylla, Huhu, My Fair Lady, Charade, Kuinka miljoona varastetaan... Kyllähän näitä riittää.

Elokuviensa lisäksi Hepburn tunnetaan tyyli-ikonina, joka alkoi jossain uransa vaiheessa vaikuttaa itse roolihahmojensa pukuvalintoihin. Hänen sivistynyt ja eleganssi olemuksensa ei syyttä ole valloittanut lukuisia ihmisiä, mutta kaikki eivät tiedä mitä tuo tyyni pintakuori pitää sisällään. Hepburnin lapsuus ajoittui toiseen maailmansotaan, kun Hollanti oli saksalaismiehityksen armoilla. Tämä tietysti jätti jälkensä häneen. Hänen suhteensa äitiin oli hankala ja koko uransa ajan Hepburn epäili omia kykyjään.

Hepburnin avioliitto ja rakkaussuhteet eivät olleet kovin kestävää mallia, mutta hän sentään sai kauan toivomiaan lapsia monien keskenmenojen välissä. Lapset olivat Hepburnille tärkeitä, josta kertoo myös se, että hän ei tehnyt elokuvia julkisuuden vuoksi, vaan heti kun pystyi Hepburn pitäytyi kotiäitinä, eikä sen kummemmin haikaillut takaisin elokuvamaailmaan. Loma Roomassa -elokuvan roolistaan Hepburn sai muuten Oscarin. Elämäkertaan oli selvästi haluttu skandaalinkäryä mukaan, joten ota nyt siitä selko pitävätkö kaikki kirjan väittämät aivan paikkansa. Hepburn piti kuitenkin selkeästi kiinni omista arvoistaan ja päämääristään.


Ja miksi kirja sai neljä tähteä viiden sijaan? Yksinkertaisesti siitä syystä, että joku hienotunteisempi kirjoittaja olisi sopinut paremmin kertomaan tästä elegantista naisesta. Donald Spoto ei anna houkuttelevaa kuvaa varsinkaan Hepburnin uran alkupään elokuvista: vanhoja miehiä, heidän kanssaan oli vaikea tulla toimeen, romantiikka puuttui, tökerö toteutus, sekava ja epälooginen käsikirjoitus... Oli sitten asia niin tai näin, niin suoraan sanottuna ei voisi vähempää kiinnostaa Spoton henkilökohtaiset mielipiteet elokuvista, varsinkin kun ne tuntuivat suurimmalta osin parjaavilta. Tekstistä paistaa liian selvästi läpi kirjoittajan omat suosikkielokuvat (Nunnan tarina) ja sitten ne mitä hän ei pitänyt alkunsakaan onnistuneina. Kykenen kyllä ihan hyvin muodostamaan omankin mielipiteen. Enemmän faktapohjaisuutta kiitos! Meinasi ihan hermot mennä siihen jatkuvaan epäkohtien syynäämiseen ja joskus oli pakko keskeyttää lukeminen.

Hepburnin elokuvien ja olemuksensa lisäksi arvostan suuresti hänen työtään Unicefin hyväntahdonlähettiläänä, jona hän toimi elokuvauransa jälkeen. "Ainoa toiveeni tänä jouluna on rauha", hän totesi tuolloin, "rauha varsinkin maailman kaikille lapsille. Vasta silloim vesi, jota heille toimitamme, sammuttaa heidän janonsa, ruoka ravitsee heidän kehonsa ja lääkkeet tekevät heidät terveiksi; vasta silloin he saavat elää voidakseen leikkiä ja käydä koulua ja heidän vanhempansa saavat elää voidakseen rakastaa heitä."

Parhautta: Audrey Hepburn laulamassa Moon Riveriä <3
_______

Donald Spoto - Lumous: Audrey Hepburnin elämä
(Enchantment: The life of Audrey Hepburn, 2006)
Ajatus Kirjat, 2009
Omasta hyllystä
Seitsemännen taiteen tarinat
Tähtiä:

2 kommenttia:

  1. Tämän olen vuosia sitten lukenut, päällimäisenä jäänyt mieleen Hepburnin sodan kokemukset, ei ihmekään että myöhemmin alkoi hyvän tahdon lähettilääksi. Loma Roomassa on aivan ihastuttava elokuva, joka on lapsuudesta lähtien kuulunut suosikkeihin. Yksi leffa minkä haluaisin uudestaan nähdä on Love in the Afternoon, mutta on juurikin noita vaikeammin löydettäviä pätkiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti nuoruuden sotakokemukset ovat vaikuttaneet Hepburniin hyvinkin paljon, mahtavaa että hän osallistui niinkin näkyvästi Unicefin toimintaan. Minulta onkin tuo mainitsemasi elokuva kokonaan näkemättä.

      Poista