31.1.2016

Elizabeth Gaskell - Cranfordin naiset (Klassikkohaaste II)


"Heti alkuun on sanottava, että Cranford on amatsonien valtakunta; kaikki talot, joiden vuokra ylittää määrätyn kynnyksen, ovat naisten hallinnassa."
kirjan alku

Vuorossa on kirjabloggaajien toinen klassikkohaaste, mutta minulle ensimmäinen. Tarkoituksella valitsin hieman lyhyemmän teoksen, jonka ehtisin varmasti haasteen puitteissa lukea ja kyseinen kirja löytyy myös TBR-listaltani joten mikäs sen osuvampi valinta - parempiakin olisi varmasti löytynyt.

Pikkukaupungin elämää 1800-luvun alkupuolella, jota hallitsevat naiset. Ylhäiset naiset pitävät oman maineensa säilyttämistä tärkeänä, käytöstavat on hallittava ja sivistyneisyys kunniaan. Heidän elämän suola on juorut: kihlautuminen, kuolema, orastava romanssa, uusi palvelustyttö, kyllä sitä juoruttavaa riittää täyttämään heidän muutoin tyhjänpäiväisiltä tuntuvat päivänsä. Kylään saadaan myös vähän säpinää edellämainituista asioista, sillä muuttumattomuutta rakastava yhteisö alkaa kuohua pinnan alla koettaen pitää tiukasta moraalistaan kiinni.

Minä-kertojana on Cranfordissa ystäviensä luona vieraileva nainen, josta ei välittynyt aivan niin hysteeristä kuvaa kuin muista vakituisista asukeista. Lukeminen sujui tahmeasti, kun juuri mitään ei tuntunut tapahtuvan, en vain saanut otetta kirjasta.

Minua kirja ei siis valloittanut, mutta ei kannata huolestua, monet muut ovat pitäneet tästä paljon enemmän kuin minä ja kiitelleet Gaskellin kirjoittamaa kieltä. Tämän pohjalta tehdystä Tv-sarjasta pitäisin varmasti enemmän. Jotain hyvää tästä kuitenkin seurasi, sillä Cranfordin naisten avulla valloitin ensimmäisen vuoren, Kolin!
_______

Elizabeth Gaskell - Cranfordin naiset
(Cranford, 1851)
Otava, 1981
Omasta hyllystä
Tähtiä:

12 kommenttia:

  1. Onnittelut Kolille saapumisesta! Minulta uupuu vielä 5 kirjaa, mutta olen sentään jo puolivälissä nyppylää. :) Tämä Gaskell kiinnostaa minua, sillä en ole lukenut häneltä vielä mitään (tämä on taas semmoinen päivä, että omat klassikkosivistysaukot tulevat tuskallisen selviksi). Otanpa lukulistalle, joskus tämmöiset ei-tapahdu-mitään -kirjat ovat ihan ok.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, nyt onkin ollut aikamoinen kiipeämistahti päällä. Tsemppiä myös sulle ensimmäiseen valloitukseen:) Klassikoita tuntuu riittävän ihan kiitettävä määrä, mutta hyvä, että on tämä haaste, niin tulee ainakin silloin tällöin joku luettua :D

      Poista
  2. En ole tästä edes kuullut, mutta nyt kun tarkistin löytyy myös 1001-listalta. Kuulostaa vähän (kauhea edes sanoa :D) tylsältä, mutta jossakin vaiheessa voisi olla juuri sopiva hetki tämän lukemiseen, kiitos siis kirjan esittelystä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joka päivä oppii jotain uutta:) Toivotaan Marile, että pidät tästä enemmän kuin minä!

      Poista
  3. Mua on harmittanut jun sarja jäi näkemättä ja kun näin tuolla Tuijatan koontipostauksessa että olit tästä postannut ajattelin heti että jee, tuohon voisi tarttua ensi kierrokselle! Mutta nyt kun luin arviosi, niin.... hmmmm. Kovin tapahtumaköyhä kirja ei tokikaan oikein nappaa. Pitääpä silti pitää korvan takana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjamakuja on onneksi erilaisia, joten suosittelen ainakin koittamaan, on tästä kuitenkin monet muut tosiaan pitäneet. Minulle tämä oli liian hidastempoinen.

      Poista
  4. Minullakin tämä olisi (jälleen BC-kirjana), mutta jotenkin ei ole kiinnostanut. Ei myöskään tv-sarja, jota en koskaan kyllä katsonut. Pikkukaupungin juorujen pitäisi olla aika mielenkiintoisia, että innostuisin, mutta ottaen huomioon kirjoittamisajankohdan epäilen niiden olevan turhan sovinnaisia minun makuuni.

    Gaskellin kirjoista kiinnostaisi enemmän tv:stä tuttu North and South, mutta sitä ei kai ole suomennettu ja tuskin löytyy englanniksikaan kovin helposti tästä maasta. (Kröhöm, tv-sarjalla tai Richard Armitagella ei ole mitään tekemistä kiinnostukseni kanssa...) Olisihan se muistaakseni Gutenbergissä, mutta pitäisi hommata se lukulaite ensin.

    Onnittelut tunturin valloittamisesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika samoilla linjoilla olen minäkin, enkä kumma kyllä viehättynyt edes siitä vanhasta ajasta, vaan koin kaiken aika rasittavana sievistelynä.

      North and south on varmasti jossain kirjastoissa, kannattaa tutkia:) Huuto.netissäkin näkyy olevan ainakin yksi myynnissä - oli pakko käydä kurkkaamassa :D

      Kiitos!

      Poista
    2. Lieneekö se tämä suomalaisen naisen malli, joka on opettanut, että elämässä on vähän tärkeämpiäkin asioita pohdittavaksi... Tuo kuulostaa vain niin kaukaiselta verrattuna silloistenkaan suomalaisen elämään.

      Ai niin, kirjasto! Miten minä sen aina unohdan... :D Johtuu varmaan siitä, että lapsena kyläkirjastossani ei ilmeisesti ollut monia englanninkielisiä romaaneja (tai kaupoissa muutenkaan), joten en vain ole sopeutunut aikaan ja kaupunkiin, missä niitä olisi. Mutta silti, viktoriaaninen englanti saattaa vielä vähän heikentää innostustani ottaa kirja käteeni. (Käytän niin paljon englantia muutenkin, että mieluummin luen suomeksi.) Miksiköhän yksikään kustantaja ei ole innostunut käännättämään tuota? Austenit ja Brontët ovat kuitenkin jatkuvasti suosittuja, ja Margaret Hale on varsin nykyaikainen ajatuksiltaan, ainakin sarjan perusteella. Kustantajat saisivat laittaa jonkin palvelun pystyyn, jossa heille saisi laittaa toivomuksia yhteisesti.

      Poista
    3. Voi Tyty hyvinkin olla. Ainakin minä olisin kaivannut jotain vähän merkityksellisempää, vaikka olivat nuo tapahtumat varmasti tuohon aikaan henkilöille merkityksellisiä.

      Hienoa, että minusta oli jotain apua :D Kirjastoista löytyy onneksi todella laaja kattaus teoksia, vaikka nykyään olen yhä enemmän bongannut teoksia, joita sieltäkään ei löydy. Pitäisi ulkomailta tilata... En yhtään tiedä millä perusteella kustantamot valitsevat kirjoja uuteen painatukseen. Ehkä he ajattelevat, että Gaskell ei menisi kaupaksi, kun taas Austenit ja Brontët ovat yleisesti tunnettuja (ja ostettuja?).

      Poista
  5. Tämä on vanhat-naiset-juovat-teetä-genreä, jonka parissa itse olen viihtynyt vaikkei siinä sinänsä olekaan kauheasti juonta. Mutta kieltä ja ajankuvaa (ja viehättävänä piirteenä pidin tunnelmassa sitä että vaikka yleissävy onkin leppoisan positiivinen, ei tämä silti ollut mikään vaaleanpunainen hattara...)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä varmasti sopii joillekin tiettyihin hetkiin, mutta näköjään minä en heihin kuulu. Liian lepsu kirja ei ollut ja nuo mainitsemasi kieli ja ajankuva voidaan laskea romaanin ansioihin.

      Poista