Leo Tolstoi - Sota ja rauha

"- Kas niin, ruhtinas, Genova ja Lucca eivät ole 
enää muuta kuin Bonaparten suvun lahjustiluksia."

kirjan alku

NYT SE ON LUETTU! Ennen kesän alkua Sodan ja rauhan muistaakseni aloitin ja meillä oli yhdessä todella pitkä ja vaiherikas matka. Välillä tarvottiin lujaa, itku kurkussa, mutta mihinkään ei päästy ja välillä liihoteltiin eteenpäin kepeästi hyräillen. Entä kannattiko lukea? No... siitä voidaan olla montaa mieltä, mutta sen sanon, että uusintalukuun en tätä ota! Eiköhän se yksi kerta ihan riitä. Hassua, etten muista esimerkiksi Anna Kareninan olleen näin rakaslukuinen ollenkaan.

Takakannen mukaan luvassa on mittava näkemys Venäjän kansasta ja koskettavasta rakkaustarinasta. Mittava-sanan käyttö lienee ihan oikeutettu tästä yli 1400 sivuisesta tiiliskivestä, joka minun versioissani ei mahtunut edes samojen kansien väliin.

Ennen koko kirjan aloittamista kävin imdb:ssä katsomassa kolmen tarinan keskushenkilön ulkonäöt, jotta muistaisin ainakin heidät ja heidän ympärilleen rakensin sitten muun porukan. Ihan toimiva taktiikka visuaalisille ihmisille ja kyllä, näin järjestelmällinen piti olla, että sain Sodan ja rauhan selätettyä. Suositeltavaa on myös lukea tämä tiiliskivi pois alta aika nopeasti, ettei tuo kaikki tieto ehdi päästä kadota ja sitten onkin vähän isommassa pulassa (Wikipedian mukaan romaanissa on yli 580 henkilöhahmoa...)!

Sodassa ja rauhassa ihmiset lähinnä harrastavat illanistujaisia ja päivälliskutsuja. On hulppeita juhlia sekä tietenkin kaksintaisteluja, ja tämän kaiken taustalla sotivat raivokkaasti - ja pitkään - Napoleon ja Aleksanteri. Äärimmilleen venytetyt sotakohtaukset olivat tylsääkin tylsempiä! Kaikki muu lähinnä kiinnosti paitsi nuo sotaraportoinnit, selostukset sodan etenemisestä ja Napoleonin mielenliikkeistä. Hohhoijaa. Iski aina totaalinen puutusmiskuolema ja silloin oli aika ottaa käyttöön pikalukuvauhti. Mitä turhia liian tarkkaan lukemaan, kun en kuitenkaan hirvesti menettänyt mitään. Tykit paukkuu ja ruudinsavu leijailee ilmassa.

Historiallisista romaaneista pitävät voisivat tästä nauttia, mikäli on kiinnostusta nimenomaan sodan etenemiseen ja Venaläiseen yhteiskuntaan. Sosiaalisesti hyvässä asemassa olevien lisäksi käyvät aateliset ja talonpojat pientä taistelua asemastaan ja oikeuksistaan. Niin ja toivottavasti tulevaa lukijaa ei myöskään filosofinen pohdiskelu hätkäytä, sillä Tolstoi eksyy aika useinkin pohtimaan kaikenlaista jännittävää - ja vähemmän jännittävää. "-- joten toiselta puolelta on tuhoutunut neljä ja toiselta viisitoista, saadaan neljä suhteelliseksi viiteentoista ja siis 4x = 15y ja siitä x : y = 15 : 4. Tämä verranto ei ilmaise tuntemattoman arvoa, mutta se ilmaisee kahden tuntemattoman suhteen. Ja jos sijoitetaan eriluontoisia historiallisia yksikköjä (taisteluja, sotia, sodan jaksoja) tällaisiin verrantoihin, saadaan lukumääriä, joissa täytyy olla olemassa lakeja ja joista voidaan lait löytää." Monesti mennään jo niin syville vesille, että jäin totaalisesti vastarantaan pöllähtäneenä seisomaan.

Mikään vuosisadan rakkaustarina kirja ei kuitenkaan ollut, väitti muut mitä tahansa. Itseasiassa en aina ollut ihan selvillä Natasan mielenliikkeistä tai ihastuksen kohteista, mutta se johtuikin osittain tuosta edellä mainitusta henkilöiden runsaudesta. Henkilönä Natasa oli yksi suosikkejani: kapinallinen ja omapäinen, eikä herkkä ja herttainen Sonjakaan hänen jalkoihinsa jäänyt. Kirjan sanoma on hyvin humaaninen ja se korostaa onnea ja toivoa. Sota ja rauha uskoo myöskin ihmisten hyvyyteen, vaikka sota suuressa roolissa onkin.

_______

Leo Tolstoi - Sota ja rauha

(Vojna i mir, 1865-69)

WSOY, 1990

Omasta hyllystä 
Päällys: Kaarina Ewart
Päällyksen kuva samannimisestä elokuvasta (Mel Ferrer ja Audrey Hepburn)
Maalaismaisemia-lukuhaaste
Tähtiä: ★★½