9.8.2015

Sardiinirisotto / Aleksandrian ruusu


Jälleen palaamme ruokapostausten pariin ja niin kuin viimeksi varoitin (jos muistin varoittaa), niin tänäänkin on vuorossa risotto! Tämän postauksen ja ruuan innoittaja toimii Manuel Vazquez Montalbánin Aleksandrian ruusu, joka suorastaan vilisi mitä erikoisempia ja eksoottisempia ohjeita, espanjalaisia talonpoikaisruokia. Ruuanlaitto kuvaukset olivat hyvinkin tarkkoja.

"- Ensin sardiinit puhdistetaan huolellisesti. Niiden on parasta olla pienenpuoleisia. Ja kun sanon että huolellisesti, tarkoitan että hyvin huolellisesti: ei riitä että ne perataan vaan ne pitää myös suomustaa. Sen jälkeen pannaan savipataan melkoisesti öljyä ja pari valkosipulia, ja kun valkosipuli on kuullottunut mutta ei kärventynyt, pata otetaan tulelta ja sardiinit paistetaan kuumassa öljyssä niin että ne mehustuvat ja tulevat jäykiksi, muttei tietenkään liian koviksi. --"

Saitte varmaan jo hyvän kuvan, joten en jaksa enempää kirjoittaa, sillä tuota jatkuu sivukaupalla (jos vähän liiotellaan).

Resepti (2-3:lle)


1-2 prk sardiinia
2 valkosipulinkynttä
2 pientä sipulia
1 paprika
1 tl paprikajauhetta
2 dl / 100g vihanneksi (herneitä, papuja...)
1 dl riisiä
liemikuutio
n. 2dl vettä
½ dl persiljaa
tuoretta basilikaa
suolaa
pippuria

Keitä riisit kypsiksi liemikuutiolla maustetussa vedessä. Kuullota valkosipuli. Lisää sardiinit (en ihan tuoreita lähtenyt perkaamaan) ja paista suht' lyhyen aikaa niin, että ne mehustuvat. Nosta kalat pannulta ja laita tilalle sipuli, paprikajauhe, paprika ja herneet. Anna öljyn imeytyä ja lisää keitetty riisi. Riisien saatua vähän väriä, ladotaan päälle sardiinit ja persijasilppu. Mausta suolalla ja pippurilla. Koko keitos pitää kypsyttää tiiviiksi ilman, että sardiinit hajoaa. Lisää tarvittaessa n. 2 dl vettä, kuumenna. Risotto saa olla rakenteeltaan mehevää ja kosteaa.

Jälkiruuaksi sitten kirjan mukaan appelsiini tai omena.





Muita postauksiani
Ruokaa romaaneista 1: Paistetut vihreät tomaatit
Ruokaa romaaneista 2: Pekonisämpylät & Hedelmäkakku
Ruokaa romaaneista 3: Viikunat ja vaniljajäätelö
Ruokaa romaaneista 4: Parsarisotto

2 kommenttia:

  1. Voi nam! Onpa herkullinen haaste. Kävin lukemassa kaikki muutkin postauksesi ja väkisinkin rupesin miettimään kaikkia niitä lukemiani kirjoja, joiden ruokia voisi koittaa kokkailla. Toscanan auringon alla on ainakin ihan täynnä ruokakuvauksia, samoin Patricia Cornwellin dekkarit. Aika mielenkiintoisia kokkailuita syntyisi myös Ada Gootti -kirjan ruuista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sen jälkeen kun rupesin haasteen myötä enemmän kiinnittämään huomiota juuri ruokakuvauksiin, niin niitä tuntuu pursuavan kaikkialla! Ada Gootti -kirjan kaikkia ruokia en uskaltaisi edes syödä, sen verran eksoottisen kuuloisia ne taisivat olla. Ja en tiedä myydäänkö ihan kaikkia niitä ainesosia normaalikaupoissa :D Ei kun kokkailemaan ;)

      Poista