5.1.2015

John Buchan - 39 askelta (+näytelmä)

39 askelta - John Buchan
(The Thirty-nine Steps, 1915)
Faros, 2011
Kirjastosta lainattu

"Tuona toukokuisena iltapäivänä palasin Citystä jokseenkin kyllästyneenä elämään."
kirjan ensimmäinen lause

39 askelta lienee tutuin monille (ei tietenkään todellisille kirjojen ystäville;) ) Alfred Hitchcockin ohjaamana elokuvana. Vakoilutarinana Buchanin 39 askelta se on näyttänyt tienviittaa tuleville seuraajilleen.

Richard Hannay pitää Lontoota ikävystyttävänä kaupunkina, kunnes alkaa tapahtua kaikenlaista: hermostunut mies pyytää päästä hänen asuntoonsa uskoutuen Hannaylle ja sekoittaen tämän samalla mukaan monimutkaisiin ja vaarallisiin poliittisiin kuvioihin. Tilanteen vakavuuden Hannay tajuaa viimeistään, kun tämä salaperäinen vieras löytyy seuraavana aamuna kuolleena. Alkaa kissa-hiiri -leikki, jossa kylmäpäinen Hannay sinkoilee sinne tänne yrittäen karistaa takaa-ajajat kannoiltaan ja törmää samalla monenlaisiin ihmisiin.

Kirja ei mitään hengästyttävä ole, eikä siinä ole todellista takaa-ajon tunnetta, vaikka siltä voikin kuulostaa. Hannay ehtii aina rauhassa miettiä seuraavaa askeltaan, milloinkaan ei ole liian kiire pitää pientä paussia ja hengähtää. Väkivaltaakaan ei kirjassa juuri ole, vaan olematon jännitys syntyy takaa-ajosta. Tosiaan tämä vakoilutarina on innoittanut monia muita jännäreitä ja inspiraation lähteeksi on otettu tavallinen pulliainen, joka luovii tiensä gangterit kannoillaan.

Kirja on pelkkää puhdasta takaa-ajoa, lukijan ei tarvitse ratkoa mitään tai edes yrittää pysyä mukana, sillä kärryiltä on mahdoton pudota. En kokenut kirjaa mitenkään sykähdyttäväksi tai edes viihdyttäväksi ajankuluksi. Eikä siitä jäänyt kauheasti mitään sanottavaa.

Tähtiä:



Odottavin ja suhteellisen positiivisin mielin matkasin siis joulukuun viimeisinä päivinä viimeistä 39 askeleen teatteriesitystä katsomaan Helsingin kaupunginteatteriin, sillä kun kirja ei herätä kummempia tunteita, niin näytelmällä / elokuvalla on suuret mahdollisuudet onnistua.




39 askelta
Helsingin Kaupunginteatteri, Studio Pasila, 2014
Ohjaaja: Mikko Kivinen
Näyttelijät: Ilkka Forss, Risto Kaskilahti, Pertti Koivula, Jane Kääriäinen
TRAILER

"4 näyttelijää, 139 roolia"

39 askelta -näytelmä on todellinen aivot narikkaan näytelmä, josta on turha etsiä mitään syvällistä kansakuntia liikuttavaa sanomaa eli ei siis sovi tosikoille tai jöröjukille. Nauraa nimittäin joutuu. Näyttelijät naljailivat toisilleen, heittivät nokkelasti huulta ja näpäyttivät aika ajoin toisiaan. Heillä näytti olevan hyvin hauskaa ja minulla oli hauskaa katsella heidän hauskanpitoaan. Sain myöskin käsityksen, että näyttelijät improvisoivat välillä näytelmän aikana. Tiedä sitä mikä oli oikeasti sovittua ja mikä tahallista toisten jujuttamista, mutta ihan sama, tämä tyttö tykkäsi! Ja paljon!

Näytelmässä oli paljon nopeita roolivaihtoja, kekseliäitä juttuja kuten junan katolla hyppely, joka vaikutti ihan aidolta pelkän sumun ja takkia heiluttamisen ansiosta. Hulvatonta menoa kerrassaan, vaikka tunnustan, että kaikki vitsit eivät osuneet minun huumorini kenttään.

Entä kuinka uskollisesti oltiin kirjaa seurattu: sanoisin 90 prosenttisesti - oltiin siis lisäilty omia. Tämän kohdalla tuo on vain ja ainoastaan hyvä juttu, sillä näytelmähän olisi muuten ollut kuolettavan tylsä! Kuvitelkaa nyt: mies juoksemassa kaksi tuntia sinne tänne gangsterit ja poliisi kannoillaan. Voisiko joku pöyhiä tyynyni kiitos. Näytelmä seurasi enemmänkin sitä Alfred Hitchcockin samannimistä elokuvaa, jota minä en ole tietenkään nähnyt.

Hitchcockin elokuvan tapaan näytelmään on myös lisätty nainen, sillä kirjassa ei sanota halaistua sanaa yhdestäkään naisesta. Tämä lisäys on ihan hyvä juttu, ettei tullut liian maskuliininen pläjäys. Ilmeisesti Buchan ei ollut aluksi pitänyt Hitchcockin tekemistä perusteellisista muutoksista, mutta lämpeni elokuvan nähtyään ja piti sitä jopa omaa kirjaansa parempana. Olen samaa mieltä!

Tämä oli siis näytelmä minun makuuni, eikä ole edes mitään pahaa sanottavaa kenestäkään näyttelijästä, vaikka olihan varsinkin ne poijjaat aika vekkuleita ;) Kiitos ja kumarrus tekijöille!

Siinä olikin sitten ensimmäinen teatteribloggaukseni! Ja näitä tulkoo vielä paljon lisää!

Tähtiä: ★½


2 kommenttia:

  1. Kirjaa en ole lukenut, mutta näytelmän kävin katsomassa. Eipä tuohon edellä olevaan viiltävään analyysiin ole lisättävää. Harmittoman hauskaa meininkiä ammattimaisesti toteutettuna. Valitettavasti näytännöt ovat tältä erää päättyneet :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisi tosiaan ollut hauska käydä katsomassa näytelmä vaikka toiseen kertaa, ihan vain nähdäkseen kuinka paljon sitä improvisointia oikeasti oli :)

      Poista