28.12.2014

Richard Yates - Revolutionary Road (+elokuva)


LUE KIRJA & KATSO ELOKUVA 


Revolutionary Road - Richard Yates
(Revolutionary Road, 1961)
Seven, 2010
Kannen kuva: Stephen Schauer
Omasta hyllystä

"Kun kenraaliharjoituksen viimeisetkin äänet hiipuivat pois, Laurel Playersin jäsenet jäivät näyttämölle vaitonaisina ja neuvottomina ja katselivat silmiään räpytellen tyhjää katsomoa ramppivalojen takana."
kirjan ensimmäinen lause

Ulkoapäin kaikki näyttää olevan hyvin Frank ja April Wheelerin elämässä. Mies on töissä Knoxin pääkonttorissa mitättömissä hommissa ja April on kotiäitinä kahdelle lapselle. He asuvat hienossa lähiössä, kutsuvat ystäviä kylään ja viettävät normaalia periamerikkalaista elämää muiden tapaan. Ulkokuori on kuitenkin vain kulissia, joka kätkee sisälleen pariskunnan, joka joskus eli suurien unelmien ja mahdollisuuksien kanssa, mutta jotka joutuvat kohtaamaan sen hetkisen todellisuuden.

Revolutionary Road kuvaa Wheelerien elämää 1950-luvulla. He pitävät itseään erilaisina kuin muut ja joutuvatkin pienoiseen kriisiin tajustessaan elämänsä olevan kaikkea muuta kuin sellainen kuin he unelmoivat joskus. He haaveilevat jostain paremmasta, jossain muualla. April kokee omalla tahollaan ahdistusta kahlitussa lähiöelämässä, jonka hän kokee tukahduttavaksi. Aprilista piti tulla suuri näyttelijä, mutta hän onkin amatööriteatteriryhmässä, jota ei kovin laadukkaana tunneta.

Alakuloinen pohjavire on lukijan seuralaisena koko matkan, eikä pahaenteisyyttä voi olla aistimatta, kaikki on selvästi tuhoon tuomittu alusta alkaen. Wheelerien muuttosuunnitelmat tuntuvat tuovan hetkeksi petollista nostetta heidän arkeensa, mutta kysymykseksi jää haluavatko Wheelerit oikeasti lähteä vai onko pelkkä suunnittelu vanhan ja tylsän elämän jättämisestä tarpeeksi tyydyttävää itsessään. Sen turvin voi ajatella ettei kauaa tarvitse kestää samaa kaavamaista arkea ja tuon ajatuksen voimin jaksaa tylsät päivät. April tekee sentään jotain konkreettista muuton eteen, mutta Frank jatkaa vain töissäkäyntiä ja fiilistelyä sieltä pois pääsemisellä. Frank on muutenkin aikamoinen ääliö, joka ajattelee vain itseään, eikä samaistuttavia hahmoja muutenkaan kirjasta löytynyt.

Masentavaa oli seurata miten elämä menee suoraan alamäkeen ja kuinka yritykset tehdä elämästä enemmän elämisen arvoista kariutuu tyystin. Kuinka vaimo ja mies eivät ymmärrä toisiaan ja etääntyvät vielä lisää kohti väistämätöntä, joka heidät lopullisesti tuhoaa. En voi sanoa nauttineeni kirjasta, ehkä elämän tyhjyys tuli omaan tilanteeseeni nähden liian lähelle tai jokin muu kirjoittamaton seikka työnsi kirjaa kauemmas itsestä.

Kansi on kyllä kaunis ja kuvaava, varsinkin typografia miellyttää erityisen paljon silmää.

Tähtiä:




Revolutionary Road

2008
Ohjaaja: Sam Mendes
Näyttelijät: Kate Winslet, Leonardo DiCaprio, Kathy Bates
Draama, romantiikka
Heti elokuvan alussa tehtiin kirjaa selvemmin selväksi ero Wheelerien nykyisen ja entisen elämän välillä. Näytettiin pätkiä parin ensitapaamisesta ja kuinka he ensimmäistä kertaa näkivät tulevan Revolutionary Roadin talonsa, josta he olivat ihan hurmioissaan. Kunnes katsoja palautetaan nykyiseen ankeaan tilanteeseen. Molempien haaveet on jäänyt toteutumatta, eivätkä he osaa sopeutua normaaliin lähiöpariskunnan rooliin.

Lapsia heille syntyi kaksi, ja toinen vain osoitukseksi siitä, ettei ensimmäinen ollut vahinko. Nämä lapset, jotka elokuvassa sentään esiintyvät pienen hetken, sivuutetaan kirjassa aivan tyystin. Surullista on jo se, ettei Frank ja April tule toimeen keskenään, mutta vielä traagisempaa on, ettei rakkautta tunnu riittävän edes lapsille. Mitä nyt loppua oli vähän siloteltu ja tehty onnellisemmaksi kuin se kirjan mukaan olikaan ollut. Raadollinen elokuva, eikä se ole ainakaan samanlainen kuin monet muut romanttiseen kategoriaan luokitellut elokuvat, vaan Revolutionary Road lähestyy aihetta tyystiin toisesta kulmasta. Romaania kuitenkin uskallan väittää vielä julmemmaksi, vaikka yleensä koen visuaalisen kuvan tekstiä vaikuttavampana.

Elokuvassa Frank esiintyi hieman positiivisemmin ja koittaakin vakuutella Apriliä siitä, että kaikki menee hyvin. Aprilin hahmo oli taas siinä suhteessa yllättävä, että hän ei ollutkaan niin itsenäinen kuin kirja antoi ymmärtää. April tukeutui enemmän mieheensä esimerkiksi vauva-asiassa, vaikka hänellä tuntuikin olevat selvät sävelet kirjassa - tai ainakin hän mietti enemmän asiaa itsekseen.

Toisaalta elokuva eteni vauhdilla, mutta sitten taas toisaalta ajateltuna ohjaus oli oikeastaan todella hitaanlainen, kohtaukset eivät ole täyteentungettuja vaan aikaa on käytetty kaikkeen reilusti, joka joo, sopii varmasti tunnelmaan, mutta olisi sitä voinut pikkasen jouduttaa.

Yhteenvetona voidaan sanoa, etten kauheasti elokuvastakaan välittänyt. Uudelleen sitä tuskin ikinä tulen katsomaan, kun taas saman ohjaajan, Mendesin, American Beatyn olen ostanut jopa omaan hyllyyni. Joka muuten sekin -  by the way - kertoo rikkinäisestä perheestä.

Tähtiä:

 

4 kommenttia:

  1. Yllättävää, tämä mielestäni varsin hyvin aikaa kestänyt avioliittokuvaus ja elämänkuvaus, joka kuvaa aika osuvasti nykytilannettakin monissa, monissa perheissä. Taitavasti luotu parisuhdekriisin kuvaus, korttitalo joka romahtaa kuin itsestään. Toiveita, pettymyksiä, visioita ja realismia. Elokuva on mielestäni voimakas ja menee kyllä ihnonalaiseksi. Mukava tätä ei ole katsoa, mutta riipaisevan hyvin kirjoitettu ja toteutettu elokuvaversio, mielestäni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, paljon olen lukenut ihastuneita kommentteja kirjasta, mutta jotenkin minuun se ei vain iskenyt. Totta varmaan mitä sanot, mutta se ei auta, jos kirja ei yksinkertaisesti ime mukaan. Elokuva varsinkin lähestyi jo tylsyyttä - mihin ei tietenkään auttanut inhokkinäyttelijäni DiCaprio, jonka teinikasvoja ei jaksaisi katsella.

      Poista
  2. En ole kirjaa lukenut, mutta leffasta tykkäsin. Lähinnä Winsletin vuoksi. :) Tosin jo leffaa katsoessani mietin, että ehken jaksaisi näin synkkää tarinaa lukea kirjana. Eikä tullut oikein nytkään semmoista tunnetta. :) Nämä kirja + leffa -postaukset ovat muuten tosi kivoja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Winslet yksin tekee elokuvasta katsomisen arvoisen :) Synkkyys ei haitannut kirjassa, vaan se oli liian etäinen, eikä koskettanut.
      Kiitos MarikaOksa kommentista, minulle ainakin on mukavaa vaihtelua tehdä näitä vähän speciaalimpia elokuvapostauksia ja aina on mukava kuulla, jos joku muukin tykkää :)

      Poista