(The Tales of Olga da Polga, 1971)
Weilin+Göös, 1974
Kuvittanut: Hans Helweg
Kuvittanut: Hans Helweg
Omasta hyllystä
"Lintukaupan omistaja tiesi heti, että Olga da Polga löytäisi pian omistajan."
kirjan ensimmäinen lause
Michael Bond tunnetaan ehkä parhaiten Paddington -lastenkirjoista, joissa seikkailee hupsu karhuherra. Bond on siis brittiläinen lastenkirjailija ja yllätyksekseni hän kirjoittaa myös rikosromaaneja. Liekö niitä edes suomennettu...? Toivon että olisi, nimittäin olisi erittäin kiinnostavaa tutustua niihinkin.
Olga da Polga on pullukka marsu, jolta luistaa tarinoiden kertominen - ja syöminen. Sadan sivun aikana marsu neidille ehtii kaikenlaista tapahtua; hän löytyy oman kodin, saa paljon uusia ystäviä, käy näyttelyssä, joka päättyy hieman yllättävästi, kokee tapaturman, karkaa...
Aluksi Olga da Polga asuu eläinkaupassa, josta hänet ostaa herra ja rouva Sahanpuru tyttärensä kanssa. Marsu pääsee samaan perheeseen Noel-kissan kanssa. Sahanpurun perhe haluaisi keksiä uudelle marsulleen nimen, mutta Olga on päättänyt lujasti pitää kiinni vanhasta nimestään. Eikä ensitapaaminen Noelin kanssa suju kauhean hyvin. Olga da Polga nimittäin puraisi vahingossa kissan häntää - ja siitähän ne eivät pidä (et pitäisi sinäkään, jos kissa olisit!). Noel nauraa marsun hännättömyydelle, josta Olga saa hyvän syyn kertoa pienen sadun esi-isistään. Olga da Polga tutustuu myös pihan muihin eläimiin ja kommelluksilta ei voida välttyä.
 |
| Olga da Polga tapaa siilen |
Surullista oli, kun Olga da Polga tippui pöydältä (kuinka huolimatonta!), mutta kuin ihmeen kaupalla se selvisi siitä vain parilla kipeällä paikalla. Kirjaan on sisälletty joitain marsunhoito-ohjeita, vaikka en kirjan lukemisen jälkeen ostaisi suoraan omaa marsua. Tämä kun ei mikään opaskirja sentään ollut :D Kieltämättä Olga da Polga on hassu marsu, mutta Paddington pysyy silti suosikkinani. Mutta se johtunee taas nostalgian voimasta - mutta vain osaksi.
Tähtiä: ★★½
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti