(The Fifth Child, 1988)
Seven , 2009
Kirjastosta lainattu
"Harriet ja David tapasivat toisensa firman juhlissa, jonne kumpikaan ei ollut erityisemmin halunnut mennä, ja molemmat olivat heti tienneet, että juuri tätä he olivat odottaneet: ihmistä, joka oli konservatiivinen, vanhanaikainen, ellei peräti ajastaan jälkeen jäänyt."
kirjan ensimmäinen lause
Vuoden 2007 nobelistin kirjassa Harriet ja David tietävät heti olevansa kuin toisilleen luodut. Heillä on yhteinen haave tulevaisuudesta: suuri talo täynnä lapsia ja sukulaisia. Sukulaiset yrittävät kuitenkin toppuutella heitä, sillä vain varakkailla on varaa hankkia paljon lapsia. Kaikki sujuu kuitenkin aivan Harrietin ja Davidin suunnitelmien mukaan, mutta sitten syntyy perheen viides lapsi. Kaikki muuttuu. Poika on erilainen kuin muut: liian suuri, liian vahva, vihamielinen... Tulisiko yksi uhrata muiden hyvinvoinnin vuoksi?
Helposti alkaa syyttelemään kirjan henkilöitä; Harriet, joka ei ajattele koko perhensä parasta vaan toiminnallaan saa yhteisön hajoamaan; David, joka jättää vaimonsa asian kanssa yksin ja uppoutuu vastoin omia periaatteitaan työhön. Mutta mitä sitä itse olisi vastaavassa tilanteessa tehnyt? Sääliksi vain kävi perheen muita neljää lasta, jotka jäivät hyvin vähälle huomiolle Benin takia. Minkähänlaisia ihmisiä heistä kasvaa? Heillä oli sentään David ja ennen kaikkea toisensa, mutta eiköhän Ben jonkinlaisia jälkiä heihin jättänyt. Olisin minäkin hieman järkyttynyt, jos oma veli yrittää kuristaa!
Alussa oli aikalailla perheen puolella - tietysti. Kai he nyt saavat tehdä mitä haluavat. Sukulaiset vaan tulivat loman viettoon toisten kotiin ja marmattivat heille suunnitelmistaan hankkia paljon lapsia. Niin ja kadehdin heidän yhteisiä perhelomiaan, kun iso joukko oli kokoontunut yhteen hauskaa aikaa viettämään. Happy times. Niihin aikoihin olisin halunnut jäädä - niin kuin varmasti moni muukin kirjan henkilö. En oikein voi sanoa pitäneeni Benistä ja siitä millaiseksi hän ihmiset ja heidän välinsä muutti, mutta eikö Harriet olisi voinut etsiä pojalle paremman lääkärin? Ja laittaa hänet johonkin erityskouluun tai -luokalle? Toisaalta, mistäpä minä mitään tiedän. Ehkä tuohon aikaan ei erilaisia lapsia niin hyvin ymmärretty kuin (toivottasti!) nykyään.
Tähtiä: ★★★★
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti